25. syyskuuta 2014

Keskustassa asuminen vol 2

Keskustassa asuminen vol 2
Kirjoitin kohta 2 kuukautta sitten keskustassa asumisesta ja sen huonoista ja hyvistä puolista. Tuolloin olin asunut Punavuoressa 2 viikkoa ja fiilikset olivat toisenlaiset kuin nyt. 
 Kesäloman jälkeen olen ollut töissä pian 8 viikkoa. Enää ei ole käynnistymisvaikeuksia, vaan lomamoodi on mennyttä kesää, eikä suuresti ole mitään problematiikkaakaan, kai!? 

Elämä on suhteellisen tasaantunutta täällä Helsingissä. Tulevana viikonloppuna päästään Tampereen kämpästä vihdoin eroon ja tavarat siirtyy varastosäilytykseen loppuvuodeksi ja ensi vuoden alusta eteenpäin isompi asunto täytyisi löytää Helsingistä. Mutta sitten itse asiaan ^^,
miten asiat ovat muuttuneet kuluneen 6 viikon aikana, mikä on huonoa ja mikä on hyvää.
Sulkeissa olevat on Keskustassa asuminen osa 1:stä ajatukseni. 

Huonoa ja hyvää on että... 
 – Ihmisiä vilisee ympärillä, mutta kotona saa onneksi olla omassa rauhassa. (Ihmisiä on ympärillä paljon ja aivan kokoajan eikä missään ole hetken rauhaa.
 – Lähikauppoja on joka puolella, mutta kyllä minä kaipaan ihan perus Cittaria ja Prismaa, ne olisivat hieman edullisempiakin. (Ruokakauppoja on ympärillä kymmeniä, aukioloajat laajoja ja valikoimat on vaihtelevia ja monipuolisia, jokaiselle löytyy varmasti jotakin.
– Liikenneruuhkia tulee ja menee, kun lähtee ajoissa liikkeelle ja ottaa asenteen ettei mihinkään ole kiire niin ruuhkatkin tuntuvat mitättömiltä. Toki oli ruuhka tai ei niin tarkkana saa olla kokoajan. (Liikenneruuhkat ovat tällaiselle totuttuun nähden suurempia, liikenteessä saa olla muutenkin hirvittävän tarkkana.
– Täällä on harvoin tylsää! ^^ (Vapaa-ajan vietto mahdollisuudet ovat kattavat ja laajat
– Kauneudenhoitopalvelut ovat edelleenkin aivan yli hinnoiteltuja. Hiustenleikkuusta selvisin kylläkin alle viidellä kympillä, mutta väri ja leikkaus ovat keskimäärin 150€, tulin siihen tulokseen että täst edes tukkaani laittaa Parkanon Studio Royalin kampaaja. (Kauneudenhoitopalvelut ovat aivan ylihintaisia.
 – Katukuvassa näkyy monikulttuurista porukkaa, mutta voi veljet miten paljon täällä on kerjäläisiä! (Kulttuurien kirjo ja ”naamojen vaihtuvuus” on ihailtavaa, eikä joka päivä törmää samoihin naamoihin.) 
 – Asioilla käyminen on helppoa, palveluita on paljon ympärillä vaikka aikaa täytyy varata paljon. (Asioilla käymiseen ja ”pyörähtämiseen” jossakin, täytyy varata oikeasti aikaa, jos Seinäjoella lähtee johonkin on keskimääräinen etäisyys 3 km, Tampereella 5km ja täällä 7km.
 – Töihin kulkeminen julkisilla on aivan ahterista, koska lähes aina joku on myöhässä, siksi aionkin kulkea työmatkat pyörällä aina kun on mahdollista. (Julkisten verkosto on hyvä, toimiva ja monipuolinen. Paikasta toiseen pääsee yllättävän hyvin yhdellä tai kahdella kulkuvälineellä.
– Asuminen on kallista!!! (Asuminen on kallista.
 – Ulkomaille lähteminen on nyt huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse laskea koska tarvitsee lähteä kohti Helsinkiä että ehtii koneeseen tai laivaan ja puhumattakaan että millä kulkuneuvolla pääsisi halvimmalla Helsinkiin. (Meri on lähellä, jolloin myös Tallinnaan on helppo ja vaivaton lähteä äkkilähdöllä vapaapäivänä.
– Polkupyörän pulttaaminen on onneksi jo tuttua puuhaa, aina joutuu kyllä etsimään että löytää vapaan pylväspaikan, mutta minkäs teet kun maailma on täynnä idiootteja jotka varastelee ja rikkovat pyöriä. (Polkupyörä on pultattava parilla lukolla kiinni johonkin kaiteeseen, tolppaan tai vastaavaan, ettei sitä varastettaisi.
– Aamukahvi maistuu parhaimmalta kun istuu leveällä ikkunalaudalla pimeässä ja katselee ikkunasta kun aamu alkaa sarastaa. (Aamukahvin voi hakea viereisestä kahvilasta.
– Lenkkeilyn ajoittaminen varhaiselle aamulle tai vaihtoehtoisesti myöhäiselle illalle ovat parhaita vaihtoehtoja keskustassa asuvalle. (Juokseminen keskusta-alueella on ärsyttävää, koska liikennevaloja on 100-300m välien.
– Ostosmahdollisuudet ovat loppujen lopuksi aika olemattomat, eihän täällä ole kuin Zara ja Monki enemmän verrattuna siihen mitä Tampereella on. Harvoin löydän itselleni edes sopivaa kokoa. (Shoppailumahdollisuudet ovat monipuoliset, pienempiäkin vaatekokoja on kaupoissa enemmän.

Moni sanoo minua hätähousuksi ja ihmiseksi joka tekee helposti vääriä johtopäätöksiä eikä malta odottaa että tilanteet tasoittuvat. Nyt olen sen itsekin huomannut konkreettisesti. Keskustassa asuminen on sittenkin ihan mukavaa.

21. syyskuuta 2014

Muutan työkseni

Muutan työkseni
Olen asunut nyt jo yhden viideosan elämästäni poissa kotoa vanhempien luota. Uskomatonta, miten aika on mennyt näin nopeasti. Tuntuu, että siitä olisi vasta pari vuotta, mutta ehei.

 Ensimmäinen omakoti oli Tampereen Kalevassa, Pellervonkadulla. Hyvällä pohjaratkaisulla varustettu 28,5 neliön parvekkeellinen ylimmän kerroksen yksiö. Asuin siinä lukion jälkeisen välivuoteni. Toinen omakoti oli 26,5 neliön ensimmäisen kerroksen (ei maan tasossa) yksiö Seinäjoen rumimmassa kerrostalossa. Viihdyin asunnossa ensimmäisen opiskelulukukauden jonka jälkeen muutin kesäksi vanhemien luo Tampereelle. Toisen lukuvuoden syksy-helmikuuksi palasin vielä samaan asuntoon, toki yhden kuuden viikon jakson asuin Pietarsaaressa vuokraamassani yksiössä, kun täytyi työharjoittelu saada suoritettua. 

Toisen lukuvuoden maaliskuun alusta muutin ihan Seinäjoen keskustaan, Luomanrantaan. Tämä 7. kerroksen parvekkeellinen ihastuttava 31,5 neliön yksiö oli minulla opiskeluiden loppuun asti eli parisen vuotta. Lukuun ottamatta yhtä kesää, jolloin alivuokrasin Luomanrannan asunnon ja muutin Laurin kanssa kesäksi Tampereen Ruotulaan Ritakadulle 35 neliön parvekkeelliseen rauhalliseen kerrostaloon. Viime vuoden lopussa irtisanoin Luomanrannan asunnon, tein valtavan myyntityön jotta pääsin eroon kaikista turhista huonekaluista ja muutimme viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä ensimmäiseen viralliseen yhteiseen kotiin Tampereen Ruotulaan. Tässä 43 neliön parvekkeellisessa tilavassa asunnossa olemme asuneet virallisen epävirallisesti tähän päivään asti. Lauri on asunut työsuhdeasunnoissa Vantaalla ja Hämeenlinnassa maaliskuusta lähtien. Minä puolestani touko-kesäkuun Töyrynummella Helsingissä, heinäkuun Ruotulan kämpässä ja nyt elokuusta lähtien Punavuoressa Helsingissä. Meidän tavarat ovat siis asuneet Ruotulan kämpässä ainoastaan ja hieman kalliiksi varastoksi sitä kutsummekin. Nyt kuitenkin ensi viikonloppuna on aika siirtää tavarat Ruotulasta varastoon ja vaihtaa kotikaupungiksi Helsinki.

Lokakuusta eteenpäin meidän koti on virallisesti Punavuoren 11 neliön yksiö. Sillit suolassa asutaan siis loppu vuosi, toki yksinhän minä täällä asustelen viikot kun Lauri on työsuhdeasunnossa. Vuoden alusta koitamme löytää asunnon, jossa oikeasti viihtyisimme useamman vuoden, niin että siitä seuraava muutto olisikin sitten jo mahdollisesti omaan omistusasuntoon.

Lyhyesti sanottuna olen asunut viimeisen kuuden vuoden aikana yhdeksässä eri asunnossa. Muuttaminen, tavaroiden pakkaaminen ja purkaminen, reppu selässä matkustamisen ja tavarat ympäri suomea levitettynä asumisen alka alkaa käymään jo hieman hermostuttavaksi. Onneksi se kuitenkin loppuu pian!

Onko joku muukin samaa mieltä että muuttaminen ja tavarat leväällään asuminen on aivan perämettästä?

17. syyskuuta 2014

Terveen paperit & HCR 2015

Terveen paperit & HCR 2015

En ole kertonut tästä vielä kenellekään, mutta nyt sen kerron ihan julkisesti. Tästä ei siis ole tähän hetkeen asti tiennyt kukaan muu kuin minä itse. Olen mutustellut ajatusta omassa päässäni jo puolen vuoden verran ja joku on ehkä kuullut mainintani, ”jaksaisikohan sitä juosta maratonin joskus”. Olen siis päättänyt pitkän harkinnan jälkeen osallistua ensi kesänä juostavaa Helsinki City Maratoniin. Tavoitteeni on nostettu korkealle, minulle ei riitä maaliin pääsy. Itse asiassa maaliin pääsy ei ole edes tavoitteeni, koska tiedän että tulen heittämällä maaliin. Aika tavoite on tärkein tavoitteistani.

Jo tätä ensi kesän tavoitettakin silmällä pitäen tuli mahdollisuus otattaa vähän verikokeita. Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt jo pidempi aika. Tuolloin hemoglobiini oli alhaalla ja natriumarvo koholla, mutta toisin on nyt. Näytteet oli muutenkin hyvä ottaa, koska maanantaina alkoi maraton 2015 treenaus. Verikokeiden lisäksi kävin tarkastuttamassa pituuden, painon, rasvaprosentin sekä verenpaineet.

Verenkuva 
Tummennetulla oma tulokseni ja sulkeissa viitearvo.

S-ALAT (maksa-arvo): 23 (10–45)
Glukoosi (paastoverensokeri): 5 (4,2–6,0)
Glutamyylitranferaasi (maksa-arvo): 11 (10–45)
Kolesteroli (tarvitaan elimistössä solukalvojen liukoisuuden ylläpitoon): 4,5 (alle 5,0)
Hyvä kolesteroli (kuljettaa kolesterolia pois kudoksista): 2,02 (yli 1,0)
Huono kolesteroli (kuljettaa kolesterolia kudoksiin): 2,2 (alle 3)
Kreatiniini (vapautuu lihaksista ja erittyy virtsaan): 56 (50–90)
Triglyseridit (tavallinen rasva – eläinten "läski" ja kasviöljyt): 0,45 (alle 2)
Leukosyytit (valkosolut): 6,5 (3,3–8,2)
Neutrofiilit (valkosoluarvo): 4,4 (1,5–7,5)
Erytrosyytit (paljonko punasoluja on litrassa verta): 4,5 (3,85–5,2)
Erytrosyyttien tilavuusosuus (kuinka suuri osuus verestä on punasoluja): 41 (34–46)
Erytrosyyttien keskitilavuus (punasolujen koko): 90 (82–98)
Hemoglobiini (punasolujen hapensitojaproteiini, sitoo happea veren kiertäessä keuhkoissa ja luovuttaa sitä muissa kudoksissa): 141 (117–155)
MCH (punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä): 31 (27–33)
MCHC (Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio): 348 (320–355)

Muut arvot
Pituus 164,6 cm
Paino 50.2 kg (51,8), rasvaton 39,7 kg ja rasvallinen 10,5 kg
Rasvaprosentti 20
Verenpaine 98/62

Veriarvot ovat erinoamiset. Paino on päässyt tässä 7 viikon aikana hieman tippumaan, koska liikunnan määrä on lisääntynyt. Rasvaprosentti on noussut viime mittauksesta, hyvä minä!!! ja Verenpaineet ovat täysin ennallaan. Kaikista onnellisin olen siitä että hemoglobiini on aivan huikea minulle, yleensä arvo on ollut hädin tuskin 120. 

Nyt vain takasin lähtöpainoon niin treenaaminen pääsee vauhtiin oikein urakalla. HCR 2015 täältä tullaan! ^^

14. syyskuuta 2014

Syö- Nuku- Shoppaile

Syö- Nuku- Shoppaile

Kyllä nämä viikonloput vaan menevät aivan liian nopeasti, mutta paljon saatiin aikaiseksi.

Perjantai: Aamulenkki pelottavassa sumussa // Työpäivä // Dermosil yhteistilaus // 27 km pyöräilyä // Rauhallinen koti-ilta

Lauantai: Unirikkaat yöunet // Habitare 2014 // +20 astetta // Sisutusinspiraatio // Tukkapäivä ^^ // Mykkäkoulu // Iltakävely Kaivarissa // Syvälliset keskustelut // Aikaiset yöunet 

Sunnuntai: Lepopäivä // Onnen Sana -arvat // Letra mix sanapeli taisto // Uusi laukku // IKEA lounas // Sohvan valinta // Ostoslakossa lokakuussa // Vuolaat kyyneleet // Iltalenkki // 

= Sittenkin ihan siedettävä viikonloppu ^^

11. syyskuuta 2014

Selvät syksyn merkit

Selvät syksyn merkit
Syksyyn kuuluu tavallisesti...
tai ainakin nyt kaksi viimeistä syksyä on ollut muuttopuuhia täynnä.

kuten toissa viikonloppuinen kattoremontti.
Kyllä mieli lepäs kun näitä maisemia katseli livenä.
Rakastan vaan niin kympillä tota mun keltaista Marimekon syystakkia.
Oliskin kevät ja loma niinkuin Scrabblessa.
se on vielä tämän syksyn osalta edessäpäin.
Tänäkin aamuna oli aivan järkyttävä sumu tossa länsisataman kupeessa.
Juuri eilen tuli huima, reilun kuuden euron sähkölasku ^^
Hyi, ompa rumilus!
PS. Haluan Parkanoon.
Niitä odotellessa :O
Joita en ole vielä yhtään edes nähnyt.
Syksy on sittenkin aika super nättiä aikaa. Luonto on kaunis ja tietää että talvi on tulossa hetken päästä. 

10. syyskuuta 2014

Halvaantunut totuus

Halvaantunut totuus
Minun elämäni ei ole ollut viimeiseen viiteen vuoteen todellakaan mitään helppoa. Olen menettänyt näköäni huimasti, opiskellut fysioterapeutiksi, yrittänyt saada selvyyttä koviin vatsakipuihini, tehnyt töitä etäsuhteen toimimisen eteen, tehnyt suuria uhrauksia ja viimeisimpänä olen saanut äitini takaisin vaikka hän onkin vaikeasti halvaantunut. En kaipaa keneltäkään ihmiseltä sääliä tai voivotteluita. Tarvitsen ainoastaan tukea ja sitä, että joku on korvana kun haluan jostakin kertoa. Näiden viiden vuoden aikana olen miettinyt asioita monelta eri kantilta ja koonnut niistä listää, listassa on vinkkejä, keinoja, tapoja ja toimintamalleja, jotka annan teidän kaikkien käyttöön. Hieman hirvittää, muta niistä on ollut apua, koska edelleenkin jaksan porskuttaa elämässä eteenpäin. 

 ₋ Muutoksiin tottuminen vaatii paljon työtä, hyviä ratkaisuja, hellittämätöntä tahdonvoimaa sekä täytyy tietää, mitkä asiat auttavat eteenpäin pääsemisessä. 
₋ On mietittävä ääneen ja toistettava itselleen, mikä olisi parhain keino tulla toimeen uudessa elämäntilanteessa ja millaisia apuja tarvitsen helpottaakseni sopeutumistani. 
₋ Sano suoraan jos joku v*******. 
₋ Välillä kaikki tuntuu vaan yhdeltä loputtomalta suolta, eikä minkään asian kanssa tunnu pääsemään sinuiksi. Se on kuitenkin täysin normaalia. 
₋ Tee lista elämän hyvistä ja huonoista asioista. 
₋ Ota läheisiltäsi saama kannustus aina vastaan, myös huonoinakin päivinä. 
 ₋ Anna itsellesi tunnustusta edistymisestä. 
₋ Vaikka miten yrität tsempata, niin repsahduksia tulee. Ne eivät ole epäonnistumisia eikä niitä kannata yrittää välttää, vaan ne on nähtävä oppimisen ja harjoittelun kannalta. 
₋ Huolehdi perustarpeista, kuten riittävästä ravinnosta, liikunnasta ja unesta. 
₋ Älä koskaan ole asioiden kanssa yksin, henkisiin voimavaroihin on panostettava. 
₋ Yritä huonoinakin hetkinä ajatella niin myönteisesti kuin suinkin vaan pystyt, tällöin on paljon todennäköisempää onnistua kuin jos emmit ja epäröit kokoajan. 
 ₋ Selvitä itsellesi, mitä sinulle tarkoittaa ulkoinen ja sisäinen hyvä olo. 
₋ Elämän motivaation puute johtuu asenteesta. 
 ₋ Itke jos itkettää, syö kilo karkkia jos se helpottaa tai lähde kahdelta yöllä lenkille jos se tuntuu oikealta. 
₋ Kirjoita päiväkirjaa tunteista. 
₋ Aseta itsellesi vain välttämättömät tavoitteet, mitkä kuuluvat tälle vuodelle ja mitkä hieman pidemmälle ajanjaksolle. 
₋ Ja viimeisenä ja niistä kaikista tärkeimpänä, Älä jää tuleen makaamaan! 

 Kukaan meistä ei pysty valitsemaan sitä miten elämä loppu viimein kulkee, mutta siihen pystymme vaikuttamaan, miten elämäämme elämme.

5. syyskuuta 2014

Polkkatukka

Polkkatukka
Eilen pitkäaikainen projekti sai mukavan päätöksen. Lähtötilanteessa huhtikuussa minulla oli 25 cm pidemmät hiukset ja mustanruskeat. Hiuksiin tehtiin värinpoisto, jonka vuoksi alla oleva permanentattu tukka kuoli aivan totaalisesti. Tukkaa leikattiin tuolloin samana päivänä noin 20cm ja värjättiin, ettei pää olisi kirkkaan keltainen värinpoiston jäljiltä. Kuusi viikkoa myöhemmin laitettiin tyveen hieman tummempi vaalea ja latvaosaan hieman vaaleampi. Kesä-, heinä- ja elokuun hiukset olivat lomalla, enkä värjännyt tai leikannut niitä. Nyt ne värjättiin kahteen kertaan eri vaalean sävyillä ja leikattiin puolipitkä polkkatukka.

Nyt ne näyttävät ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen hiuksilta. Edelleenkik operaatio jatkuu, parin kuukauden sisällä laitetaan uutta väriä ja vaalentaminen jatkuu edelleen, ehkä seuraavaksi raitojen muodossa. Sanotaanko että Tammikuussa saatan operaation viimein päätökseen ja leikkautan juuri sen mallin jonka tavoittelen ja tuolloin värikin on varmasti jo aivan toinen.

Me like ^^

3. syyskuuta 2014

Arki ja ystävät

Arki ja ystävät
Olen tässä muutamana päivänä kironnut, että mikä vitsi siinä on kun arkena ei ehdi ja jaksa mukamas tehdä mitään. Tavallisesti käyn aamulla urheilemassa ennen töihin lähtöä ja lisäksi kuljen tällä hetkellä työmatkat pyörällä. Herätys 4.45 ja töistä olen kotona siinä 16.00–17.00. Jos äkkiseltään pitkällä matikalla laskee, niin päivälle tulee pituutta 12 tuntia, ei ihmekään kun töiden jälkeen olen aivan töttöröö. 

Toki tähän arkeen tottumiseen menee varmasti oma aikansa. Vielä pari viikkoa sitten aamuherätys tuntui aivan tuskalta, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Huomaa kyllä kropassa että sisäisen kellon rytmi on siirtynyt pari tuntia taaksepäin, koska menen monesti viikolla jo ennen yhdeksää sänkyyn. nukahdan useimmiten jo helposti ennen puolta kymmentä. Keskimäärin nukun siis 6-7 tuntia yössä ja se riittää minulle. 

Lisähaastetta tuo tietysti se että muutkin ihmiset käy töissä, joten treffien sopiminen ystävien kanssa tuntuu olevan aina niin kiven takana. Kuhan tässä itse kullakin tasoittuu tämä arki ja totutaan taas tiettyyn rytmiin niin eiköhän sitä virtaa piisaa illallakin treffailuun, vai mitä Leena ^^ Kyllä me tsempataan täs syksyn mittaan!

1. syyskuuta 2014

Tämä miinus 2-4 cm

Tämä miinus 2-4 cm
On aika heittää hyvästit huonokuntoiselle tukalle ja sanoa tervetuloa lyhyelle tukalle ^^ 
Miksi lyhyt, tässä siihen yksinkertainen, ainoa ja tärkein vastaus: "Joku sellanen mis sulla on hiukset vapaana eikä ponnarilla" 

Saako mua jännittää, että huomenna tukka on vielä kuvan tukasta noin 2-4cm lyhyempi?