22. marraskuuta 2014

Kuinka välttää kaamosmasennus?

Kuinka välttää kaamosmasennus?
Nyt on se aika vuodesta kun tuntuu että kokoajan on pimeää. Viime talvena meinasi seinät kaatua päälleni ainaisen huonon fiiliksen takia, mutta tänä vuonna en aio antaa kaamosmasennuksen viedä voittoa. Miten nujertaa kaamosmasennus 10-0?
- ulkoile valoisaan aikaan.
- syö hedelmiä ja vihanneksia, joista saat paljon terveellisiä vitamiineja.
- ota kirkasvalohoitoja aamisin 30-60 minuuttia aamu viiden ja yhdeksän välillä
- nuku sopivasti, älä anna nukkumiselle enempää aikaa kuin valoisaankaan vuodenaikaa. Liika nukkuminen on huonoksi vireystilalle.
- sano ääneen jonkun kuullen kun tuntuu ahdistavalta ja/ tai masentavalta.
- kirjoita tunnepäiväkirjaa.
- käytä valaisimia, joiden lamput antavat mahdollisimman luonnonmukaisen valon, älä istu hämärässä kaiken aikaa iltasellakaan.
- pukeudu kirkkaan ja pirteän värisiin vaatteisiin, käytä samoja vaatteita kun kesällä mutta muunnettuna talvimoodille.
- tee spontaanisti asioita
- mutta ennen kaikkea tunnista kaamosmasennuksen oireet!

Kaamosmasennus on pimeinä talvikuukausina toistuvasti ilmenevä masennustila, jonka oireina esiintyy 
₋ surullisuuta, 
₋ alentunutta mielialaa, 
₋ ahdistuneisuutta, 
₋ ärtyneisyyttä, 
₋ mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettämistä, 
₋ arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita, 
₋ unentarpeen lisääntymistä, 
 ₋ fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, 
 ₋ väsymystä, 
 ₋ seksuaalisten halujen heikentymistä sekä 
₋ ruokahalun kasvua ja painon lisääntymistä. 

Oireet voimistuvat iltapäivisin ja toistuvat vuosittain samaan aikaan talvisin. Oireet alkavat yleensä lokakuussa, ovat voimakkaimmillaan marraskuusta tammikuuhun ja lievittyvät helmi-maaliskuun aikana. Joka sadas suomalainen kärsii kaamosmasennusksesta ja yksi viidestä kärsii lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennustilaa. Tätä talvikuukausina ilmenevää lievempää tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi.
(C) Duodecim 

Älä siis anna kaamosmasennuksen yllättää!

19. marraskuuta 2014

Pelkäänkö joulua?

Pelkäänkö joulua?

Pian on taas joulu, ihmiset ostavat toisilleen lahjoja, perheet ja suvut kokoontuvat yhteen, arki muuttuu juhlaksi, syödään ja levätään hyvin, poltetaan kynttilöitä ja pysähdytään hetkeksi paikoilleen. 


Joulu ei ole ollut useaan vuoteen minulle mikään odotuksen aihe. Pikemminkin suurta ahdistusta aiheuttava juhla ja kaksi edellistä joulua eivät ole olleet todellakaan sellaisia jouluja kun olen odottanut. En edes muista, milloin minulla olisi ollut joulufiilis. Puhumattakaan, että olisin joulua odottanut. Useasti vasta jouluaterian ja lahjojen jaon jälkeen olen tajunnut, että hei nythän on joulu. 


Tulevana jouluna toivoisin, että saisin olla tärkeiden ja läheisten ihmisten seurassa. Käydä aattona ulkoilemassa, viedä haudoille kynttilöitä, laulaa joululauluja, käydä joulusaunassa, syödä jotakin jouluruokaa, pysähtyä hetkeksi ja oikeasti olla joulumielellä ilman sitä että tarvitsee miettiä, ”mitä jos olisinkin viettänyt jouluni jollain muulla tavalla”. 


Toisaalta olisi mukavaa viettää joulua vanhalla tutulla kaavalla isän kodissa, toisaalta äidin luona täysin uudessa ympäristössä ja muodossa, toisaalta mummolassa, toisaalta Parkanossa Laurin kotona tai toisaalta haluaisin vaan skipata joulun ja olla töissä. En todella tiedä mitä haluan ja tästä onkin muodostunut pienimuotoinen ahdistus. 

Mikä olisi paras vaihtoehto tänä vuonna?

10. marraskuuta 2014

Ihminen on luotu vaakatasoon

Ihminen on luotu vaakatasoon

Lähdettiin perjantaina työpäivän päätteeksi Parkanoon. Oltiin jo etukäteen sovittu, että viikonlopu on pyhitetty levolle ja rentoutumiselle. Ja jotakuinkin se niin taisi mennäkin.


Heräsin pitkästä aikaa samaan aikaan kuin Lauri. Istuin aamupalapöydässä pitkän kaavan mukaan ja pötkötin vielä sohvalla ennen puolen päivän ulkoilua. Sillä aikaa kun minä ulkoilin, Lauri laittoi lattialmmitystä kuntoon, korjasi lamppua ja teki kaikkia minulle nou nou juttuja. 


Iltapäivällä joku kavensi lehtipinoa, joka olikin ehtinyt kasvaa mukavasti kahden kuukauden aikana...


Joku aloitti kutomaan tämän talven ensimmäisiä villasukkia...


ja minä vain olla möllötin, surffailin netissä, luin blogeja, makasin vaakatasossa ja nautin rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta. Parkanossa oli ihan talviset tunnelmat, vajaa viisi senttiä lunta ja hieman pakkasta. Alkuillasta suunniteltiin meidän tammikuun reissua ja illalla saunottiin pitkästä aikaa. Sauna teki tehtävänsä ja nukahdettiin valot ja tv päällä ennen ilta kymmentä. 

Sunnuntaina meiniki jatkui samankaltaisena. Herätys vierekkäin, aamupala pitkällä kaavalla, jutustelua, pötköttelyä ja sitten ulkoilemaan. Iltapäivällä värjäsin hiukset ja pötkötin vielä hetkisen. Mutta jottei viikonloppu kävisi liian rentouttavaksi, niin täytyi lähteä takasin kotiin. Viideltä starttasi auto. Yksi matkustaja lisää Ylöjärveltä, Lauri hyppäsi pois Riihimäellä ja me loput kolme matkustettiin Helsinkiin asti.


15 yli kahdeksan hyppäsin Korppaanmäestä kymppiin ja kotona olin siitä puolen tunnin päästä. Suoriltaan oikeastaan sänkyyn, katsoin Koston ja sitten taas nukkumaan.

Viikonloppu, joka todella rentoutti ja antoi virtaa uuteen viikkoon ja harmaaseen loppu syksyyn, alkutalveen. 

2. marraskuuta 2014

1. marraskuuta 2014

Minun viikko

Minun viikko
Hyppää kyytiin ja kulje mukanani yksi työviikko ^^
Maanantai 
- herään 04.45, juon aamukahvin poikkeuksellisesti maidolla ja syön rahkaa.
 - luen blogeja ja maksan muutaman laskun.
- puen juoksuvaatteet päälle, kiinnitän repun selkään ja lähden juoksemaan töihin seitsemksi.
- kävelen töiden jälkeen lähimmälle ratikkapysäkille Haagaan.
- pysähdyn ei niin mukavalle reissulle Töölön kirurgiseen sairaalalla.
- olen kaupan kautta kotona 18.15.
- syön Vapianosta sunnuntaina ostamani salaatin lopun.
- avaan postissa tulleet kirjeet.
- luen blogeja ja teen valmiiksi Instagramin  Lovetober haastekuvan.
- laitan pyykit narulta kaappiin ja käyn suihkussa.
- sometan 21.45 asti. 

Tiistai 
- herään 04.30 (biologinen kello) ja teen perus aamurutiinit.
- kävelen Haagaan ja loppumatka taittuu bussilla töihin kahdeksaksi.
- teen normaalin työpäivän.
- tulen julkisilla keskustaan.
- haen kaupasta kanasalaatin ja olen kotona viideltä.
- vien roskat, koska unohdin ne aamulla eteiseen haisemaan.
- katson eilisen Ihollan ja Suomen kauneimman kodit Katsomosta.
- sometan, hoidan äidin asioita ja nettisurffaan 20.30 asti.
- otan videopuhelun L:n kanssa.
- teen iltatoimet ja pötköttelern 21.15 asti.
- torkahdan 5-10 minuutiksi.
- havahdun että valo on vielä päällä, sammutan valon ja sometan vielä 22.00 asti.

 Keskiviikko 
- herään jo toisena yönä peräkkäin monta kertaa siihen että minun on kylmä.
- herään 04.12 ja katson kellon, (kiroan, "taas herään ennen kun kello soittaa").
- nousen 4.30 ja painan nuutuneena kahvinkeittimen päälle.
-  maksan äidin laskuja ja kirjoittelen seuraavaa blogipostausta.
- otan seuraavan Instagramin Lovetober haasteen kuvan, beside your bed.
- pelaan hetken Cookie jamia, johon olen totaalisen koukussa (uusia tasoja avautunut pitkästä aikaa).
- käyn aamulenkillä hemmetillisessä tuulessa.
- hyppään pyörän selkään ja lähden töihin kahdeksaksi.
- olen töissä 17.45 asti
- pyöräilen pienessä tihkusateessa Konalaan ja totean, että ehkä nyt kuitenkin menen kotiin asti samalla vauhdilla.
- syön tonnikalaa ja kikherneitä iltapalaksi kun pääsen kotiin
- äiti soittaa reilusti yli tunnin puhelun ja saan samalla pötkötellä ketarat ojossa, toivotamme toisillemme hyvät yöt ja lopetamme puhelun vähän klo. 21. jälkeen
- kiroan hetkellisesti kun koko päivä meni töiden parissa enkä ehtinyt muuta tehdä.
- toisessa hetkessä ottaa päähän ettei L vastaa puhelimeensa.
- pesen hampaat ja kasvoni, sekä uitan itseni rasvalla. Olen pennin korppu.
- lataan kahvinkeittimen aamuksi valmiiksi.
- sometan hetken ja nukahdan lähes saman tien ennen puolta kymmentä.

Torstai
- herään 05.00 kellon soittoon, olen kun joku olisi puulla päähän lyönyt.
- napsautan illalla lataamani kahvinkeittimen pörisemään. Vielä kun keitin olisi ajastimella varustettu niin saisin joka aamu herätä kahvin tuoksuun. L meidän ätytyy ostaa meille siis uusi keitin! ^^
- syön aamiaisen.
- huomaan, että eilen aamulla likoomaan laittamani neulepaita unohtui huuhdella eilen ja teen sen siis nyt.
- selaan eilen postissa tulleen Dermosilin joulukuvaston ja teen ostoslistaa.
- pakkaan repun, pukeudun ja lähden töihin kahdeksaksi.
- teen tavallisen työpäivän poistumisharjoitusta lukuunottamatta.
- nautin töiden jälkeen aurinkoisesta ulkoilmasta.
- olen kotona 17.30.
- teen joululahjabudjetin ja mietin, mitä voisin itse haluata lahjaksi, kun kuitenkin joku sitä jo ensi kuussa kysyy.
- pelaan Cookie jamia huomaamattani lähes tunnin.
- suunnittelen marraskuuksi blogitekstejä.
- katson Koko Suomi leipoo jakson.
- menen nukkumaan vähän yhdeksän jälkeen.

Perjantai
- herään vähän ennen viittä unesta, jossa olen menossa naimisiin (en kuitenkaan L:n kanssa).
- teen tavanomaiset aamutoimet.
- viestittelen L:n äidin kanssa.
- töihin menen vähän ennen kahdeksaa.
- ennen asiakkaiden tuloa laitan Halloween koristeita ympäriinsä.
- vapaudun viikonlopun viettoon puoli kuuden tietämillä.
- kiroan itsekseni kamalaa ruuhkaa kaupassa, joudun odottamaan kassalle pääsyä yli 10 minuuttia.
- teen vegesalaatin ja olen aivan ähky.
- lysähdän pitkäkseni hetkeksi.
- lähden käymään apteekissa.
- keskustassa on Halloween juhlinta käynnissä ja Forumin edessä pönöttää kaksi tyhmän näköistä kummitusta jotka huitovat samanlaisella valomiekalla mikä on Putouksen Jani-Petterillä.
- ostan Granitista metallihenkareita.
- taistelen Twitteriin kirjautumisen kanssa, puolen tunnin ihmettelyn jälkeen pääsen kirjautumaan sisään, päivitän tietoni ajantasalle.
- katsenelen Possen.
- julkaisen uuden blogiteksi´tin.
- käyn suhkussa ja menen nukkumaan vähän kymmenen jälkeen.