31. elokuuta 2016

Elokuussa oli parasta

Elokuussa oli parasta
Porvoo: Täydellinen kesäpäivä ja ihana pikkuinen Porvoo ja sen vanha kaupunki. Ehdottomasti haluan mennä joku kesä uudestaan nauttimaan ihanista kahviloista ja pikku putiikkien annista. 

Parveke yöt: Nukuin parvekkeella elokuun lopussa peräti kaksi yötä peräkkäin. Ihan kun olisi ollut jossakin retkellä, vaikka olikin omalla parvekkeella ^^. 

Syntymäpäivä: Vaikka se päivä olikin ihan tavallinen arkipäivä, niin kyllä se oma syntymäpäivä aina tuntuu erilaiselta. 

Turku: Irtiotto raskaan työviikon jälkeen.

Nyt on sitten kesä taputeltu ja syksy saa mun puolesta tulla ^^

29. elokuuta 2016

Tois pual jokkee

Tois pual jokkee

Aikainen aamuherääminen on minun juttuni niin arkena kuin viikonloppuna. Eilen heräsin Turussa hiljaisen hotellihuoneen pehmeistä lakanoista yhdeksän tunnin sikeiden yöunien jälkeen. Heitin laukusta tekemiseen sopivat vaatteet ja kengät päälle ja lähdin kävelemään ulos. Nouseva aurinko maalasi puut ja rakennukset, oli rauhallista ja täydellistä. Ajattelin mielessäni ja pala kurkussani, ”näitä kesäaamuja tulee ihan oikeasti aivan järkyttävä ikävä”.

Lauantaihin kuului hyvä salitreeni, matkustaminen Turkuun, kahvittelu siskon uudessa kodissa, syntymäpäivälahjojen avaamista, myöhäinen syntymäpäivälounas Tintassa, täydellisen syystakin löytyminen ja nauruntäyteinen leffailta. Sunnuntaina yllä mainitsemani kävelylenkki, hotelliaamiainen, pötköttelyä puoleen päivään asti hotellilla, kotiin matkustaminen ja loppu päivän rento oleilu kotona. Oli ihan kiva nauttia kesän viimeinen viikonloppu tällä tavalla. Syksy alkaa tekemään tuloaan halusimme tai emme. Puista putoilee lehtiä, tuuli on viileä ja aamulla herätessä joutuu sytyttämään valot ette kompastu kaikkiin lattialla lojuviin tavaroihin. Toivottavasti syksy on aurinkoinen, tuuli edes toisinaan vielä lämmin ja että kaikilla on takaraivossa se ajatus, ”kyllä se kesä on pian taas täällä”. Minä ainakin vahvasti uskon niin!

Mukavaa alkavaa syksyn ensimmäistä viikkoa ^^

25. elokuuta 2016

Kaksikymmentäkuusi

Kaksikymmentäkuusi

25 vuotta sitten minulla oli hartioille ulottuvat tummanruskeat hiukset.
19 vuotta sitten menin kouluun.
16 vuotta sitten täytin kymmenen.
11 vuotta sitten pääsin ripille
10 vuotta sitten join ensimmäisen kerran alkoholia.
8 vuotta sitten tulin täysi-ikäiseksi.
7 vuotta muutin pois kotoa.
3 vuotta sitten väsäsin opinnäytetyötä hiki hatussa.
2 vuotta sitten sain ensimmäisen ja nykyisen vakituisen työpaikkani.

Tänään olen 26 vuotta ^^

23. elokuuta 2016

Yö parvekkeella

Yö parvekkeella

Nukkuminen parvekkeella kesäyöna on ollut mun ”Must To Do Someday” -listalla jo liian pitkään. Onnekseni säätiedoitukset lupasivat lämpimiä öitä, joten päätin kokeilla ideaa ja nukkua parvekkeella. Aluksi olin hieman skeptinen +15 asteessa nukkumisesta, mutta olisi pitänyt taas unohtaa liika ajattelu. 

 
 

Yöpaikan valmisteluihin meni vajaa kymmenen minuuttia aikaa ja siihen kuuluu lasitettu parveke, suhteellisen lämmin yö, jumppamatto, vieraspatja, fleeceviltti, lähes kaikki kodin koristetyynyt, untuvatäkki, pussilakana, tyyny, töppöset tai villasukat jalkoihin sekä yöasu oman mieltymyksen mukaan. Siirryin parvekkeelle jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa ja tein hetken aikaa blogijuttuja peiton alla makoillen. Koneen suljin yhdeksän jälkeen, hain vesilasin parvekkeelle, pelasin hetken aikaa koukuttavaa peliä ja aloitin katselemaan taivasta ja kuuntelemaan ympäristön ääniä. 



Oli jotenkin ihan uskomattoman rento fiilis ja tuntui että sain hengitettyä paremmin kuin pitkään aikaa. En tiedä johtuiko se happirikkaasta parvekeilmasta vai jostakin muusta, mutta siltä se tuntui. Kuunnellessa ympäristön ääniä havahduin kuuntelevani myös omia pään sisäisiä ääniä. Ajattelin mennyttä kesää ja tulevaa yhdeksän kuukauden mittaista ajanjaksoa. Tästä yhdeksän kuukauden ajanjaksosta tulee varmasti jännittävä ja elämää rikastuttava. Uskoakseni siihen kuulu myös ainakin yksi lyhyt ja yksi pitkä ulkomaanmatka. Siihen kuuluu synkkiä aamuja, pitkiä pimeitä iltoja, vesi-, räntä- ja lumisadetta, lämpimiä syys- ja kevätpäiviä, mutta myös hyytäviä pakkasilmoja. SItten jossakin kohtaa filmi vain katkesi ja olin nukahtanut.

Heräsin puolen yön aikaan käymään vessassa ja jatkoin uniani erittäin sikeästi viiteen asti. Herätyskellon soidessa olin pirteä kuin peipponen ^^. Ei tullut yön aikana yhtään kylmä, jossakin kohtaa muistan laittaneeni jalat ulos peiton alta viilentymään. Nukuin paremmin kuin omassa sängyssä! Tämä ei varmastikaan jää kertaluonteiseksi kokeiluksi, tiedä vaikka nukkuisin ensi yönkin parvekkeella. Viimeistään sitten ensi kesänä!

22. elokuuta 2016

Pää kolmantena jalkana

Pää kolmantena jalkana

Ei tunnu yhtään, että olisin ollut loman jälkeen jo kolme viikkoa töissä. Aika on kulunut järjettömän nopeasti työkiireiden vuoksi. Suurin syy kiireeseen löytyy oman työn kehittämisestä ja monen uuden sekä jo olemassa olevan asian suunnittelusta ja jäsentämisestä. Aiemmin kaikki to do jutut olivat joko päässäni tai 20 eri muistilapulla, joka ei todellakaan ollut toimivin vaihtoehto. Ostin itselleni muistivihon, johon voin kirjoitella ideat ja to do:t. Huomaa, että aivokapasiteettia on vapautunut lisää käyttöön, kun kaikki muistettavat asiat on kirjoitettu paperille ylös. Kaiken lisäksi olen ihan fiiliksissä siitä, että saan tehdä töissä just niitä juttuja enemmän mitä olen toivonut.

Arki kuluu aamu viiden ja ilta seitsemän välillä työn ja liikunnan merkeissä. Ei tarvitse paljon kärsiä tylsyydestä missään vaiheessa viikkoa. Maanantaina herättyäni mietin usein, että on pitkä viikko taas edessä, mutta seuraavan kerran havahtuu perjantaina Laurin tullessa kotiin, että ”niin se viikko taas kului ilman että edes huomasi sitä”. Toisaalta viikonloput ovat täysi arjen vastakohta Helsingissä kotona ollessa. 

Kaiken tämän pää kolmantena jalkana juoksemisen lisäksi olen miettinyt ottavani jotakin opintoja ensi vuoden alussa. Työtilanne on nyt sellainen, että on  aika jatkokouluttautua. Joka tapauksessa haen ensi keväänä syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulu ja/tai yliopisto-opintoihin. Mutta se mitä haen opiskelemaan, on edelleen täysi mysteeri niin minulle kuin kaikille muillekin. Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän minulla on kaikenlaisia tekemistä, sitä enemmän ja tehokkaammin saan asiat tehtyä ja innostun uusista jutuista. Vaikka lomailu onkin erittäin ihanaa niin kyllä minä työnteosta tykkään ihan yhtälailla, vaikka tällä hetkellä saakin juosta pää kolmantena jalkana. En siis turhaan levännyt kesälomalla!

Mukavaa viikon alkua ^^

21. elokuuta 2016

Porvoo

Porvoo

Eilen päivä vierähti Porvoossa. Sää oli mitä parhain ja olo tuntui muutenkin kevyeltä raskaan työviikon ja perjantain hautajaisten jälkeen.

Ei oltu kumpikaan käyty aikaisemmin Porvoossa, joten ei tiedetty yhtään mitä odottaa. Käveltiin ristin ja rastiin vanhaa kaupunkia ja jokirantaa, istuttiin muutamaan otteeseen joen rannassa ja tehtiin pieniä ostoksia pikku putiikeista sekä haettiin Porvoon paahtimosta suklaa- ja vanilijakahvia kokeiluun. Porvoon vanhassa kaupungissa oli myös joku pihakirpputoripäivä ja sieltäkin tarttui jotakin mukaan. Vaikkei ainakaan itselläni ollut mitään odotuksia Porvoon suhteen, niin yllätyin kyllä täysin. Ehkä saatoin luulla Porvoota yleisesti hieman isommaksi ja tavallisemmaksi paikaksi. Yllätyin kuitenkin täysin ja toisinaan tuntui että olisimme olleet ulkomailla.

Käytiin aamupäivällä jäätelöllä ja kahvilla Cafe Postressa. Syömässä käytiin Zum Beispielissä ja ruuan jälkeen Laurin veli tuli moikkaan meitä ja käytiin vielä testaamassa Cafe Fanny

19. elokuuta 2016

Mummu ♥︎

Mummu ♥︎

"Me kanssasi riemuita saimme ja katsella maailmaa.
Monta ihmettä näytit sä meille jotka nyt meitä lohduttaa saa.
Me tiedämme että sä lähdet vain koska muuta et voi."

Sinun kaunista muistoa kunnioittaen♥︎

17. elokuuta 2016

Hiusprojekti osa 2


En olisi vielä 7 kk sitten uskonut, että tämä kasvatusoperaatio tulee johonkin välivaiheeseensa. Hiukseni on leikattu viimeksi perusteellisesti tammikuun lopussa, maaliskuun toinen päivä siistittiin niska New Yorkin reissua varten ja kesäkuun lopussa niska tasoitettiin suoraksi. Nyt hiukset menevät jo säälittävän pienelle ponihännälle, mutta säälittävyydestään huolimatta se on enemmän kuin hieno asia. Minulla on taas yksi vaihtoehto enemmän, miten saan hiuksia pidettyä. 

Seuraava etappi odottaa n. 2.5 kuukauden päässä. Mietin jo kesällä hiustenpidennysten ottamista hiusten päällyosiin, mutta kampaaja kehotti kasvattamaan hiuksia ainakin 4-5 cm vielä lisää. Kaiken kukkuraksi Helsingin City Centeriin avautuu tänään Rapunzelin liike, joten pidennysten hankkiminen tulee olemaan helpompaa kuin mitä todellakaan osasin kuvitella. Joten palataan tähän asiaan marraskuussa uudestaan kun asian enemmän ajankohtainen ^^

Aiemmin kirjoitettu postaus löytyy tuolta --> Hiusprojekti osa 1

16. elokuuta 2016

Kuntoudunko vai joudunko laikkauspöydälle

Kuntoudunko vai joudunko laikkauspöydälle

Seuraavat 7. viikkoa tulevat olemaan pitkät, raskaat ja tärkeät. Se sisältää pyöräilyä, uintia ja seuraavan jumpan tekemistä 6 krt/ vk huvitti tai ei. Nyt on annettava kaikkensa! Jos lonkan tilanne ei parane niin lokakuussa mennään leikkauspöydälle.

Tasapainoilu yhdellä jalalla tyynyn päällä, vapaan jalan liikuttelu eteen-taakse-sivuille
5 x 30 sek

Suoran jalan nosto kylkimakuulla 2kg
3 x 15

Jalan salmiakkikääntö kylkihooverissa kuminauhalla
3 x 15

Tukijalan staattinen harjoitus kuminauhalla loitonnus-lähennys-eteen-taakse
4 x (3 x 15 per liikesuunta)

Suoran jalan taakse ojennus konttausasennossa kuminauhalla
3 x 15

14. elokuuta 2016

Ajattelin tänään, että…

Ajattelin tänään, että…

Kaikilla asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella. Järjestyminen vie vain oman aikansa, mutta malttamattomuus meinaa iskeä.
---

Ensi viikon perjantai tulee olemaan tähän astisen elämäni hirvein päivä, koska mummu saatetaan viimeiselle matkalle.
---

Sunnuntai on oikeastaan mitä parhain päivä pyhittää lepopäivä.
---

On ihan OK itkeä silmät päästä ikävöidessään toista.
---

Minulla on elämässä sittenkin kaikki asiat ihan hyvin.
---

On niin väärin että jotkut idiootit vanhemmat antavat lapsensa ajaa pyöräillä ilman kypärää.
---

Minulla on oikeasti ihan muutaman kuukauden päästä taas sen mittaiset hiukset, että ne menevät ponihännälle.
---

Oliko kilpauinnin lopettaminen sittenkin virhe? Olisiko minusta voinut sittenkin tulla jotakin jos olisin yrittänyt täysillä?
---

Olen oikeasti hirmu innoissani siskoni puolesta.
---

En anna itseni vaipua talven pimeinä kuukausina niin alas kun olen kahtena aiempana talvena vaipunut.
---

Ensi vuonna olen taas tamperelainen ja että saan olla perheen ja ystävien kanssa niin paljon kuin haluan ja ehdin.
---

On ihan ok, jos en aina jaksa hymyillä ja olla positiivinen.
---

Ostan itselleni uuden käsilaukun, vaikka se onkin lähes kallein pukeutumiseen liittyvä ostos minkä olen koskaan ostanut.
---

Luojan kiitos minulla on vakuutukset kunnossa. Jos ei olisi niin minua odottaisi tällä hetkellä 1250€ sairaalamaksu jääkaapin ovessa.
---

Miksi joku kärsii ikäkriiseistä, mitä järkeä siinä on ja että täytän reilun viikon päästä 26 vuotta. 
---

8. elokuuta 2016

En tehnyt oikeastaan mitään

En tehnyt oikeastaan mitään

”Aina sulkiessani silmät näin ja kuulin hänet. Samalla ajattelin sen olevan taivaallista painajaista. En uskaltanut kuitenkaan enää sulkea silmiäi ja nukahtaa, se teki yksinkertaisesti liian pahaa. Hikikarpalot otsalla ja märkä läntti minun figuurista tuntui sängyssä. Nousin ylös ja siirryin parvekkeelle. Istuin siellä puoli neljästä seitsemään. Lukien runoja ja muistokirjoituksia, kirjoittaen samalla hänelle viimeistä kirjoitusta. Kävin seitsemän jälkeen ostamassa huoltoasemalta patonkia ja pekonia, halusin herättää Laurin ja muistuttaa siitä miten paljon häntä rakastan. Yritin olla edes hetken oma itseni. Kello tuli kaksitoista, se tuli kolme, kuusi ja yhdeksän. En tehnyt oikeastaan mitään. Katsoin 5. jaksoa The Affairin ensimmäistä kautta ja makasin milloin missäkin.”

Olin yövaatteet päällä koko päivän, lauantai-illasta tähän aamuun. Nauroin ja itkin, tunteet vaihtelivat kuin… en tiedä edes millä tai kellä. Välillä vain havaihduin siihen, kun minua kosketettiin tai minulle puhuttiin. Huomasin jumittuneeni häneen taas liian pitkäksi aikaa. Eikä oloa helpottanut yhtään siskon kasvojen näkeminen puhelimen ruudulta, viesteistä joita en olisi halunnut nähdä, viesteistä jotka katosivat näytön jälkeen. Siskon kasvojen ilmeen näkeminen teki pahempaa kuin se että katsoin itseäni peilistä.

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tässä tilanteessa. Tilanteessa, kun joku rakas ihminen ei enää koskaan ole täällä. Olen myös ensimmäistä kertaa elämässäni miettinyt oikeasti kuolemaa ja sitä mitä se minulle merkitsee. On selvää, että tämä olotila ja fiilikset ovat varmasti ihan normaaleja tässä tilanteessa. Tämä on se ihmisen pahin painajainen, josta odottaa kokoajan heräävänsä. Miten tulen selviytymään ilman että saan hysteerisen huutokohtauksen ja murrun täysin?

ps. Tilatessani verkkokaupasta mustia vaatteita sovitettavaksi, tajusin että hän ei pidä mustasta väristä. Joudun siis ostamaan uudet vaatteet, vaatteet joista hän ei pidä, vaatteet joista tulen ikuisesti muistamaan miksi ne on ostettu. Mietin myös että heitän ne mieluummin roskiin kuin säästää. Onko se huono idea?

7. elokuuta 2016

Oi elokuu

Oi elokuu


Ulkona paistelee aurinko, toisinaan pilvistä ropisee vettä vettä, illalla parvekkeella istuessa hyttynen yrittää pistää pakaraan, yöllä parvekkeen ovi on auki ja edelleen tuntuu ihan kesältä, vaikka syksyn huntu näkyykin toisinaan. Kesästä on kulunut reilu 2/3, mutta vielä se on miltei kolmasosa jäljellä. Tarkoittaen sitä, että myös kesällä tehtävistä jutuista on vielä se kolmasosa tekemättä. Elokuu on ehdottomasti minun toiseksi lempparein kuukausi (yleensä) ihastuttavien kesäpäivien ja oman syntymäpäivän takia. On harmillista, että kesä on pian ohi, sitten alkaa syksy. Jotta syksystä ja erityisesti talvesta tulisi siedettävä niin haluaisin vielä... 

- Käydä päiväretkellä Porvoossa

- uida meressä edes yhden kerran tämän kesän aikana. Tämän toteutan heti kun joku päivä on illalla kahdeksan aikaan yli 20 astetta lämmintä. Poljen pyörällä Hietaniemen uimarannalle ja juoksen mereen.

- treenata ulkona as much as possible, vaikka salitreenit ovatkin pyörähtäneet käyntiin toden teolla.

- nukkua yhden kesäyön parvekkeella. Suunnittelin toteuttavani tämän ensi viikon aikana.

- Juoda aamukahvit parvekkeella jokaisena aamuna -mennä piknikille Suomenlinnaan.

- viettää kivat synttärit Turussa elokuun viimeisenä viikonloppuna.

- kulkea shortsit jalassa tai mekko päällä koko tämän kuukauden.

- Mennä katsomaan auringonlaskua Malminkartanon huipulle.

- käydä Kiasmassa tai Ateneumiissa. 


Nautitaan jäljellä olevasta kesästä ja kaikesta sen antimista. Kunpa kesä ei päättyisi vaan jatkuisi ikuisesti. ^^

5. elokuuta 2016

Kaikkea muuta kuin tavallinen päivä

Kaikkea muuta kuin tavallinen päivä

Aamulla kello soitti viideltä, laitoin kahvinkeittimen valmiiksi, puin lenkkivaatteet päälle ja lähdin ovesta ulos kymmenen minuuttia myöhemmin. Liikutin itseäni reilun puolen tunnin ajan meren rannalla ja yritin saada ajatuksiani kasaan. Aamukahvin tuoksu tuulahti nenääni avattuani kotioven 15 vaille kuusi. Tein aamupalan ja kaadoin kahvin mukiin, menin parvekkeelle ja aloin lukemaan lukemattomia sähköpostiviestejä ja vastailemaan useilta ihmisiltä tulleisiin puhelimessa oleviin viesteihin. Ihan vähän ennen seitsemää havahdun, tarvitsisi varmasti mennä suihkuun pikku hiljaa. Otin kylmän suihkun herätäkseni kunnolla, en jaksanut kastella hiuksia vaikka ne olivat likaiset, puin vaatteet päälle ja lähdin töihin 20 yli seitsemän.

Töissä olin vähän ennen kahdeksaa. Istuin tunnin aamupalaverissa tajuamatta mitään. Otin yhdeksästä kymmeneen asiakkaita vastaan, teimme aamutoimia ja aloitimme päivän. Siitä seuravan tunnin ohjasin ryhmää jonka jälkeen oli asiakkaiden ruokatauko, oma tauko ja kirjallisia töitä. Yhdestä puoli kolmeen ohjasimme kollegani kanssa ryhmää. Puoli kolmen jälkeen avustin asiakkaiden kotiin lähdössä ja siivosin. Jatkoin sitten vielä puoli viiteen asti kirjallisten töiden parissa.

Kotona olin hieman viiden jälkeen ja yritin saada suustani jotain alas. Otin siskon kanssa puolen tunnin puhelun josta e kyyneleitä puuttunut. Puhelun jälkeen vain palloilin ilman päämäärää netissä ja kotona, kuin lentopelkoinen joka on nousemassa muutaman minuutin päästä koneeseen. Vähän kahdeksan jälkeen aloitin siivoamaan, laitoin tavaroita oikeille paikoilleen, pyyhin pölyt, järjestelin tavaroita uusille paikoille, imuroin koko hemskatin kämpän sekä huuhtelin parvekkeen puuosat ja järjestin parvekkeen siistiksi. Kello oli puoli 11 kun havahduin etten ollut viimeisen kahteen tuntiin ajatellut mitään. Olin ensimmäistä kertaa päivän aikana pystynyt olemaan ajattelematta eilisiä tapahtumia. Jonka jälkeen nukahdin ja sammuin kuin saunalyhty.

Sanon asiasta vain kerran, mummuni nukkui keskiviikkona pois. Tuntuu siskon sanoja lainaten, "ihan kuin paras kaveri olisi viety pois". Olo on tyhjä ja sanaton. En tule luultavasti saamaan tänne mitään järkevää seuraavien muutamien viikkojen aikana, jo valmiiksi kirjoitettuja kirjoituksia lukuunottamatta.

Tiedän, että tästä selviää ja minusta tulee entistä vahvempi ihminen. Tänään on jo parempi päivä ja tästä mennään vain eteenpäin. Hautajaispäivä tulee olemaan varmasti kaikista pahin, ihan vain senkin takia että olen yliherkkä ja nämä ovat ensimmäiset hautajaiset jossa joku sukulaiseni haudataan. Mutta, koska katson nyt eteenpäin niin mukavaa ja kesäistä viikonloppua kaikille ja paljon voimia kaikille tätä samaa surua sureville ^^

2. elokuuta 2016

10 x voi heinäkuu, voi kesäloma

10 x voi heinäkuu, voi kesäloma
Loman aloitus: Kukapa ei pitäisi loman aloitusta yhtenä kesän kohokohtana. 

Kesäteatteri: Olin käynyt viimeksi 20 vuotta sitten kesäteatterissa, joten nyt oli jo aikakin.

Pirunpessä: Käväisimme Parkanossa ollessamme yhtenä päivänä Seinäjoella ja menomatkalla pysähdyimme Jalasjärven kupeessa sijaitsevalle Pirunpesälle. Oli kyllä mieletön nähtävyys, kokemus ja elämys.

Mustikkareissu: Nostalginen päivä kaiken kaikkiaan. Ensin miehet kävi keräämässä ison ämpärillisen mustikoita ja sitten käytiin rämpimässä vielä suolla lakkojen kiilto silmissä.

Lomapäivä Helsingissä: Kerrankin Helsingissä ollessamme oli oikeasti aika mukavaa. Aamupäivästä lähdettiin Korkeasaareen bussilla, pyörittiin siellä parisen tuntia ja tultiin vesibussilla takaisin Kauppatorille. Illalla vielä iltapiknik ja reissukamojen pakkausta.

Kööpenhamina: Pidennetty viikonloppu täynnä naurua ja ihania katuja, unohtamatta 13h yöunia ja Tivolissa tullutta huonoa oloa.

Tammerfest: Perinteinen Tammerfest häröily. Kumpa voisin asua Tampereella niin fiilistely ei jäisi tälle yhdelle kyseiselle viikonlopulle joka vuosi.

Serkun tyttö: Rakas pieni pikkuneiti 5kk ja yhteinen päivä. Ensiksi pari tuntia kahdestaan ja sitten illalla vielä koko perheen voimin mummulassa. Näitä lisää!

Äidin kanssa vietetty aika: Vietin lomalla ihan mielettömän monta päivää, tuntia ja hetkeä äidin kanssa. Jokainen niistä on arvokas päivä, tunti ja hetki. En vaihtaisi niistä mitään pois.

Viimeinen viikonloppu: Rentouttava löhöviikonloppu. Mökkillä oleilua, aurinkoa, jäätävää naurua, musiikkia, pötköttelyä ja mukavaa seuraa.

Kiitos heinäkuu ^^

1. elokuuta 2016

Arki tuo juhlista…

Arki on juhlista...


Hellou ja mukavaa elokuun ensimmäistä päivää, loma on lusittu ja on aika palata ruotuun. Ruotuun, jossa suurin osa asioista on rutiininomaista ja ennalta suunniteltua. Aikaan, jossa kello soittaa viideltä, töistä päästään iltapäivästä ja nukkumaan mennään yhdeksältä. Kaiken on tapahduttava suurin piirtein kellon lyömällä jos jotakin aikoo tehdä.

Olen oikeasti niitä ihmisiä, jotka rakastavat ja tarvitsevat rutiineja ja aikatauluja. Aikataulutettu ja hyvin suunniteltu arki on ihanaa. Jos minulla ei ole mitään suunnitelmaa, en enkä saa mitään aikaiseksi. Sanotaanko näinkin kliseisesti kahdesti, ”kaikki pitkätkin lomat loppuvat aikanaan” ja ”Arki on juhlista parhain”. Molemmat pitävät varsin hyvin paikkansa. Mukavaa maanantaita ihan jokaiselle!