Matkalle

Matkalle

Pariisi 

Se rakkauden kehto. Yhtälailla kuin Roomassa niin Pariisissa on paljon nähtävää. 4-5 päivän reissu toteutuu joskus.

Thaimaa 
Näin ankean kesän jälkeen tämä lämmön ja rantaelämän tähdittämä maa olisi enemmän kuin jees. Ehdottomasti päästävä sukeltelemaan ja juoksemaan rannalle. Kahden viikon reissu on haaveissa toteuttaa ensi vuonna.

Tukholma 
Olen käynyt Tukholmassa (kerran) viimeksi 15 vuotta sitten Turku-Tukholma risteilyn muodossa. Juurikaan tuosta reissusta muista mitään ja varmasti kaupunki muuttunut paljon tänä aikana. 3 päivän reissu olisi riittävä, perjantaina aamulla lento ja sunnuntaina illalla takaisin.

New York
On näistä viidestä se paikka johon menen toistamiseen 10 vuoden sisällä. Viimeksi kävin New Yorkissa vuonna 2009 osana ylioppilaslahjaani. Tuolloin oli 8 päivän reissu ja seuraava reissu ehdottomasti vähintään 6-7 päivää.

+ Berliini 
En ole käynyt koskaan Saksassa, muuta kuin välilaskujen pakottamana. Lisäksi työkaveri kehui Berliinin maasta taivaaseen niin ehkä sen myyntipuheen takia voisi sinne tehdä 3-4 päivän reissun.

Can't wait ^^

#LikeAGirl - Tytöt vs. pojat, naiset vs. miehet

#LikeAGirl - tytöt vs. pojat, naiset vs. miehet

"Always jatkaa työtään tyttöjen itsetunnon vahvistamiseksi murrosiässä ja sen jälkeen rohkaisemalla tyttöjä uhmaamaan kaikkia ennalta-asetettuja rajoitteita ja olemaan lyömättömiä – #LikeAGirl."

Naisena tämä aihe herättää minussa tunteita ja ajatuksia. Lapsuudessani oli vallalla selvät tyttöjen ja poikien jutut mutta vanhempani tai minä en niistä välittänyt. Minä leikin kuorma-autoilla ja rekoilla, barbien ja nukkejen sijasta. Minä rakentelin legoilla, leikin rosvoa ja poliisia ja tein juttuja, mitä muut asuinympäristömme tytöt eivät tehneet. Kasvoin tyttönä kolmen pojan kanssa. Olimme niin tiivis nelikko ettei me tarvittu ympärillemme juuri ketään muita. Harrastin jalkapalloa poikien kanssa poikien joukkueessa, osallistuin juoksukilpailuihin poikien kilpailussa ja olisin halunnut hokkarit kaunareiden sijasta. Minusta kasvoi näiden poikien rinnallaan poikatyttö, vaikka käytinkin ”tyttöjen” uimapukua ja pukeuduin tyttöjen vaatteisiin. 

Olin jo lapsena voimakas luonteeltani. Minua ei kiusattu tyttöyteni takia tai syrjitty tai kohdeltu eri tavalla kuin poikia. Kotonani ei tartuttu mihinkään tyttöjen ja poikien juttuihin, joten minun ei niistä tarvinnut sen kummemmin välittää. Minulle kaikki oli yhtä ja samaa, kaikille tarkoitettua. 

Kyllä, vasta nuoruudessani ja nyt aikuisena olen joutunut törmäämään näihin, "et voi koska olet tyttö tai hei se on tyttö ei se jaksa tai osaa" -lausahduksiin. 

Nuoruudessa pukeuduin hyvin poikamaisesti enkä käyttänyt mekkoja tai hameita. Arkena pukeuduin väljiin farkkuihin ja huppariin, ja rippijuhlissa ylläni oli caprihousut ja juhlatoppi. Mutta pukeutumisesta minua ei koskaan haukuttu tai siihen noteerattu. Moneen muuhun kyllä tartuttiin: 

₋ ”Ei tytöillä voi olla lyhyttä tukkaa. Näytät pojalta.” 

₋ ”kyllä joku mies tulee nostamaan, et sinä jaksa”, kun piti nostaa 10kg painava laatikko hyllylle. 

 ₋ voisin opetella vaihtamaan auton renkaat, "kyllä miehet ne vaihtavat". 

En kuitenkaan ole jaksanut loppu viimein välittää moisista tokaisuista. Mutta seuraavat ovat jääneet ja jäävät jollakin tapaa ärsyttämään minua: 

₋ se kun, joku tulee nyt aikuisiällä tytöttelemään kun varmasti näkee että olen nainen 

₋ tai se kun joku aliarvioi minun kykyäni selviytyä painavan laatikon ja muiden tavaroiden kantamisesta 

₋ tai ruohonleikkuusta 

₋ tai lumen luomisesta 

₋ tai kaupasta lähdettäessä kannan kauppakassia ja miespuolisella ei ole käsissään mitään, niin heti tämä sano että anna minä kannan sitä painavaa kauppakassia vaikka ihan hyvin jaksaisin kantaa kassin itsekin. Joo its not big deal, mutta silti. 

₋ omalla kohdalla karvani saa pystyyn kun joku sanoo minun kuulleni ääneen, ”sinä olet noin pieni, anna kun autan”. Monien ihmisten etenkin miesten mielestä sillä KOOLLA näyttää olevan tässäkin tilanteessa väliä. 

Ja mitä tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten vaatteisiin ja asusteisiin tulee, niin minä käytän miesten ja poikien vaatteita. Joskus lainaan miehen vaatekaapilta maripaitoja, joskus hupparia, joskus lainaan reinoja lähtiessäni roskikselle tai joskus käytän miehen vanhaa takkia kun lähdetään Parkanon reissulla Seitsemiseen rämpimään. Omasta vaatekaapistani löytyy pari miesten t-paitaa, toppia ja huppareita. Lisäksi minulla on muutamia miesten pipoja ja huiveja. Uusin miesten vaate ostos itselleni on juoksutakki. Mutta oikeasti, mitä ihmeen väliä sillä on kenelle ne on alun perin suunniteltu ja tarkoitettu. Jos vaste tai asuste näyttää omasta mielestä hyvältä ja siitä tykkää niin mikä estää käyttämästä ja ennen kaikkea mikä pakottaa kuuntelemaan muiden mielipidettä? 

Sinä, tyttö tai nainen. Ole ylpeä siitä mitä olet ja mistä tykkäät. Vain sinä tiedät mikä on sinua varten. 

Oletko sinä tyttönä tai naisena kohdannut ennakkoluuloja sukupuolesi takia? Jos olet, millaisia?

Paluu arkeen

Paluu arkeen

Arkeen paluu tapahtui eilen. Ihan tavallinen arkiaamu neljään viikkoon tuntui oudolta, mutta toisaalta ihan mukavalta. Tai oikeastaan tämän tavallisempaa maanantaiaamua ei voinut enää olla. 

₋ Herätyskellon soittoon herääminen 4.30. Fiilis oikeastaan ihan ok, ei väsyttänyt tai tuntunut kuolemalta herätä pitkästä aikaa näin aikaisin. 

₋ Aamupala hiljaisessa kodissa ja pilvisessä säässä. Maanantaiaamuissa on luksusta kun L on yleensä vielä kotona ja hänen nukkumisen ääni muistuttelee välillä hänen olemassa olostaan. 

₋ Blogien selailua. Luin varmasti yli 15 rästiin jäänyttä postausta. 

₋ Työsähköpostin katsominen, sitä ei sitten tarvitse heti töissä lukea. 

₋ L:n aamupalan tekeminen, taitaa olla mukava nousta valmiiseen pöytään. 

₋ L:n herättäminen. Hän on kyllä minunkin puolesta hieman uninen. 

₋ Kalenteriin kurkistus. Pikatarkistus ainakin että moneen töihin pitäisi ehtiä mennä. 

₋ Vähäiset väsyneet jutut L:n kanssa. 

₋ Kassin pakkaaminen työpäivää varten. 

₋ L:n suukottelu ja hyvästit. Onneksi viikko menee nopeasti! 

₋ Aamuinen 8 km juoksulenkki. 

₋ Suihku pienessä kiireessä. Mikä on ihan tavallista aamussa kuin aamussa. 

₋ Radion kuuntelua. 

₋ Pukeutuminen ja perus vaatekriisi. 

₋ 2 minuutin Meikkaus. 

₋ Sängyn petaus 

₋ Töihin lähtö pyörällä 

₋ Työpäivä 8-15.20. 

 ₋ Kotimatka tihkusateessa, aika tavallista tämäkin. 

₋ Smartumien vienti Easyfitille. Vihdoinkin sain vietyä ne sinne, enhän ole kuin viimeiset kuusi viikkoa yrittänyt. ^^ 

₋ Vähän jotakin syötävää ja kahvit. 

₋ Loppu päivä kului pötkötellessä sohvalla lukien lehteä, kirjoitellessa blogijuttuja ja varatessa viikonlopun juna- ja bussilippuja.

Kesälomamuistot

Kesälomamuistot

Kesälomalta jäi käteen...

... (kesä)loma oli sittenkin ihan jeba. ^^

Yhteistä tekemistä: Köysikiipeily

Yhteistä tekemistä: Köysikiipeily 

Seikkailupuisto Zippy 

Helsinki, Huopalahdentie 28 

25€ aikuinen/ 3 tuntia, sis. valjaat, kypärä ja opastus 

Minun viimeisen lomaviikonlopun ja hyvän sään siivittämänä lähdimme eilen köysikiipeilemään aamupäivästä. Valitsimme Zippyn sen hyvän sijainnin ja kehujen perusteella. Kotoa Zippyyn on vain 4 kilometriä matkaa. 

Paikan päällä pääsimme jonottamatta ostamaan rannekkeet ja allekirjoittamaan seikkailupuiston säännöt. Ostimme rannekkeiden lisäksi myös hanskat (3€), koska niiden käyttöä suositellaan. Seuraavaksi työntekijä puki meille valjaat ja kypärät, jonka jälkeen pääsimme reilut 5 minuuttia kestävään opastukseen. Opastuksen jälkeen harjoittelimme valjaiden käyttöä harjoitusradalla ja pääsimme siirtymään oikeille radoille. Yli 140 cm ratoja on viisi: 2 vihreää (helppoa), 1 sininen (melko helppo), 1 punainen (keskitaso) ja 1 musta (vaikea) rata. 2½ tunnissa ehdimme kiertämään 4 erilaista rataa, jossa tehtävien vaikeustaso ja määrä vaihtelivat. Aloitimme sinisestä radasta. Punaiselle radalle oli jonoa ja kiersimme toisen vihreistä radoista seuraavaksi. Tämän jälkeen pääsimme siirtymään punaiselle radalle ja siitä suoriuduttuaan sai siirtyä mustalle radalle. Olisimme vielä ehtineet ajan puitteissa kiertää toisenkin vihreän radan, mutta tässä vaiheessa alkoi olemaan niin paljon ruuhkaa että päätimme jättää radan seuraavalle kerralle. 

Tehtävien suorittamisessa on hyötyä hyvästä tasapainosta, ketteryydestä ja keskivartalon hallinnasta. Tietysti raa'alla voimallakin pääsee jo pitkälle. Itse koin oikean tekniikan olevan kuitenkin kaiken a ja o. Köysikiipeily oli hauskaa, erilaista ja liikunnallista tekemistä yhdessä. Totesin, että tätä voisi jopa aloittaa harrastamaankin. Menemme varmasti toisenkin kerran köysikiipeilemään ja kokeilemme muitakin Zippyn kaltaisia köysikiipeily- ja kiipeilypaikkoja. 

ARVOSANAT:

 H: 9-, 

Hyvät kiipeilyvarusteet ja niiden käytön helppous, seikkailupuiston hyvä sijainti ja riittävästi tehtäviä per rata vaikeampaa rataa lukuun ottamatta. Olisin kaivannut vieläkin haastavampia tehtäviä mustalle radalle. 

L: 8+, 

"Mukavia tehtäviä, mutta osittain saman toistoa. Suhteellisen vähän jonotusta aamupäivästä."

Käykää kokeilemassa!

Muuttopuuhia

Muuttopuuhia

Tämä teksti on kirjoitettu täällä kodissa, entisessä lapsuuden kodissani, silloisessa vanhempieni yhteisessä kodissa ja nykyisessä isän kodissa Aittakadulla. Kirjoittaessani istuin vihreällä sohvalla juoden aamukahvia ja nauttien aurinkoisesta aamusta ikkunasta ulos katsoessani. Olen ajatuksissani.

Sinä kysyit yhtenä aamuna, "minkälaiset fiilikset minulle jäi tästä kodista silloin kun muutin pois ja mitä minä ajattelet tästä kotina nyt?" Taisin vastata että ihan hyvät fiilikset, aloin kuitenkin miettimään asiaa hieman syvällisemmin. Muistan hyvin sen ajan kun olin muuttamassa täältä pois. Lähtökohdat muutolleni olivat hieman erilaiset kuin sinulla nyt. Koin ettei minulla ollut tuolloin muuta vaihtoehtoa, sinulla taas opiskeluiden aloittaminen toisella paikkakunnalla on syynä muutolle.

Silloin, vuosia sitten. Sopiva asunto löytyi heti ja sain asunnon haltuuni elokuun alussa. Odotin muuttopäivää innolla enkä kokenut ikävöiväni tänne. Pari viikkoa ennen virallista muuttoa asuntoon tehtiin pientä remonttia. Vietin kaikki päivät töissä käyntiä ja uintiharrastusta lukuun ottamatta asunnolla. Lopun ajan pakkailin tavaroitani innolla täällä. Osaan kuvitella sinun fiilksiäsi tästä kaikesta, kun on paljon hoidettavia asioita ennen kuin pääsee muuttamaan. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja 16. elokuuta muutin pois täältä.

Oma elämä omassa kodissa lähti hyvin käyntiin. Arki sujui ja pystyin taas hengittämään. Sain tehdä asiat niin kuin halusin ja olin haaveillut. Kävin pesemässä pyykkini täällä, koska omaa pesukonetta e ollut. Siinä mielessä olin riippuvainen vielä säännöllisestä käymisestä täällä. Sinä taas lähdet aivan toiselle paikkakunnalle ja tänne noin vain tuleminen ei ole yhtä helppoa kuin minulla silloin. Olin lisäksi isän yrityksessä töissä joten näin vanhempiani lähes päivittäin. Viikonloppuisin kävin yleensä yhtenä päivänä syömässä täällä. Otin siis pehmeä laskun omilleni muuttamisen kanssa, sinä taas lähdet hieman radikaalimmin. Parasta oli se että jos täällä ei huvittanut olla kuin pari tuntia niin pystyin lähtemään pois kun siltä tuntui. Asuin vihdoin omillani, mikä tuntui äärettömän hyvältä.

Minkälaiset fiilikset minulle jäi tästä kodista silloin kun muutin pois?
Silloin ajattelin saaneeni vanhemmiltani kaiken mitä tarvitsin jotta osaan lähteä rakentamaan omaa itsenäistä elämää. Tästä kodista jäi silloin mieleen kaikkien erilainen elämänrytmi, vanhemmilta saama huolenpito ja neuvot, erityisesti isän antamat neuvot ja se että jouduin jättämään sinut sinne. Kaikki elivät niin omaa elämäänsä. Minä harrastin kilpauintia ja kävin lukiota. Kotona olin vain ilta kahdeksan ja aamu seitsemän välillä. Isä oli kaikki päivät töissä. Äiti kaikki päivät töiden jälkeen kotona. Sinä taas vietti paljon aikaa ystäviesi kanssa, harrasti siinä ohella myös kilpauintia ja olit yläkoulussa. Etkä sinäkään kotona juurikaan ollut. Teimme perheenä hyvin vähän yhdessä mitään. Hyvä jos kerran viikossa edes söimme yhdessä.

Vanhemmilta saatu huolenpito ja neuvot olivat arvokkaita. Aina oli ruokaa jääkaapissa, vaatteet oli puhtaat ja oli rahaa tehdä asioita, matkustella ja ostaa tavaroita joita tarvitsi. Nyt minun täytyi itse huolehtia että jääkaapissa on ruokaa, vaatteet tulee pestyä ja että raha riittää myös matkusteluun ja muiden asioiden ja tavaroiden hankintaan. Sama on sinulla edessä, hieman täytyy miettiä enemmän mitä tekee, koska tekee ja millä rahalla.

Isältä olin saanut vuosien mittaan erilaisia neuvoja,
"- muista laittaa aina rahaa säästöön,
- havainnoi!,
- tänne voit aina tulla oli tilanne mikä tahansa,
- älä tee niin kuin me olemme äitisi tehneet, vaan tee niin kuin me olemme opettaneet, neuvoneet ja pyytäneet,
- pidä huolta itsestäsi
- äläkä ikinä unohda siskosi"
joista olen tänä päivänäkin pyrkinyt pitämään kiinni. Sinusta eroon joutuminen oli kuitenkin "ikävin" fiilis täältä pois muuttamisessa, jotenkin olin kuvitellut että saisin sinut mukaani. Mietin monesti nukkumaan mennessäni, miten sinä pärjäät ilman minua. Kokonaisuudessaan tästä kodista jäi hirmuisesti hyviä fiiliksiä mutta myös paljon huonoja fiiliksiä. Ne kaikki kuuluvat minun elämääni, mutta niitä huonoja fiiliksiä olisi saanut olla vähemmän.

Mitä minä ajattelen tästä kotina nyt
Vaikea kysymys vastattavaksi muutamalla lauseella tai vastattavaksi yleensäkin. Tämä on koti johon on helppo tulla ihan koska vaan, tänne on aina tervetullut ja täällä on turvassa. Täällä on kaikki mitä tarvitsen. Elämänrytmit ovat edelleen kaikilla omansa, se ei ole muuttunut mihinkään. Täällä saa olla oma itsensä ja tehdä mitä tykkää. Täällä on tapahtunut paljon muutoksia lähtöni jälkeen. Äiti on muuttanut pois ja pian muutat sinäkin, isä jää aivan yksin. Yhtä asiaa en pysty kuvittelemaan, sitä ettei isä asuisikaan täällä. Täällä on minun lapsuus, näiden seinien sisällä. Suurin pelkoni (ehkä myös sinunkin) on että jonakin päivänä tänne tullessa isä ei enää ole täällä. Täällä nauretaan, itketään ja eletään enemmän kuin silloin kuin asuin täällä. Täällä elää ikuisesti minun ja muutaman muun elämä. Tämä paikka on minun koti, minun virallinen toinen koti, joka ottaa aina avosylin vastaan.

Kotoa pois muuttaminen on samalla hyvä että huono asia. Se on suuri elämänmuutos, joka vaatii aikaa ja ajatuksia. Se avaa oven uudelle elämälle, uudessa paikassa. Se tuo mukanaan paljon hyvää ja jonkun verran huonoa. Kaikkien näiden vuosien jälkeen tiedän, tänne voin aina tulla takaisin.

Minä sydän kahvi

Minä sydän kahvi 

Tämä informaatio on aivan pakko jakaa. Tiistaina löysin vihdoin Clipperin kofeiinitonta kahvia. Vieläkään se ei ole samaa kuin mitä Lontoosta ostin, mutta Clipperiä kuitenkin. Lontoosta ostettu on suodatinkahvia ja tämä uusi pikakahvia. Maussa ei kuitenkaan ole juuri mitään eroa, huippua! 

Mitä et tiennyt minusta ja kahvista?! Olen alkanut juomaan kahvia vasta reilut kolme vuotta sitten. Aluksi vain viikonloppuisin (koska L:kin joi), mutta pian myös joka arkiaamu. Tätä ennen olin juonut kahvia kahden käden sormilla laskettavien kertojen verran. Nykyisin päivä ei lähde käyntiin ilman aamukahvia. Parasta kahvia on Clipperin Roast & Ground Decaf Coffee kofeiiniton kahvi. Juon (aamuisin) kahvin mustana. Toisinaan (muutoin kuin aamulla) saatan herkutella ja laittaa kahvin sekaan lorauksen maitoa. Arkena juon harvoin päiväkahvia, ehkä kerran kahdessa viikossa. Töissä en juo kahvia lainkaan. En voi juoda normaalia kahvia viiden jälkeen iltapäivällä, menetän muutoin yöuneni. Kofeiinitonta kahvia juon joskus illalla runoja lukiessani. En ole laittanut koskaan kahviini sokeria tai kermaa. Olen arkajalka maistelemaan erikoiskahveja, koska pelkään pettyväni. Haluaisin kotiin kahvinkeittimen joka jauhaa tarvittaessa itse kahvin.

Täydellinen kesäpäivä

Täydellinen kesäpäivä 

Se sisälsi...

ooo Heräämisen kellon soittoon 6.05. 

ooo isän kanssa jutustelua ennen hänen töihin lähtöä. 

ooo aamukahvin sienailua sohvalla 

ooo auringon paisteen kirkkaalta taivaalta. 

ooo  kivuttoman vatsan aamulla. 

ooo 110 minuutin ja 12,5 kilometrin kävelyn auringon paisteessa. 

ooo kylmän suihkun kävelyn jälkeen. 

ooo autokyydin keskustaan. 

ooo maukkaan kalakeitton syömisen Sokoksella. 

ooo kirpputoreilla kiertelyä, mitään ei kylläkään löytynyt. 

ooo TaKe away päiväkahvit laukontorin rannassa. 

ooo  uusien urheilushortsien löytymisen edullisesti. 

ooo  kauan etsityn Clipperin kofeiinittoman kahvin löytymisen. 

ooo  vaarin haudalla rikkaruohojen kitkemisen ja uusien kukkien istutuksen. 

ooo  siskon tulevan kodin sisustuksen suunnittelua Kodin 1:ssä. 

ooo  muuttomakojen pakkaamista pahvilaatikoihin. 

ooo  hyvän (ehkä jopa täydellisen) omenan syömisen. 

ooo  perhe hetken olkkarissa isän tultua golffaamasta. 

ooo  kerrankin väsyneen olon jo kymmenen aikaan illalla. 

ooo  hyvän päivän aamusta asti.

Arkeen paluu ahdistus

Arkeen paluu ahdistus 

"Minä olen se joka kaipaa milloin missäkin malttamattomana jotakin mikä puuttuu" - Tommy Tabermann

 L herätti minut aamulla puoli kuuden aikaan. Kävin viemässä eilen äidiltä haetun ompelukoneen pakettiauton peräluukkuun, hyvästelin L:n taas uutta työviikkoa kohti ja painuin kyyneleet silmäkulmista valuen takaisin sisälle peiton alle. Ennen kun nukahdin uudelleen mietin hitusen ensi viikon maanantaita. Näin on, tänään alkoi minun viimenen lomaviikko ja päällä on pienoinen arkeen paluu ahdistus, eikä ihan mikään pieni ahdistus.

Arkeen paluu ahdistusta ei helpota yhtään se, että kesä on yli puolen välin ja lämpöisiä päiviä ei ole kovin montaa ollut Rooman matkaan lukuunottamatta. Yhteensä joku 7-10 päivää koko kesän aikana tähän mennessä. Kesä pn ollut kyllä aivan syvältä suorastaan.

Lomalla ei ole tarvinnut paljon kelloa ja kalenteria tuijotella, kun arjessa ärsyttää se aikataulutettu meneminen. Miten selättää tai ainakin vähentää arkeen paluu ahdistusta? Muutaman keinon oon keksinyt, mutta ei ne loppujen lopuksi mitään kummoisia ole.

1. L ehdotti että lähettäis vielä minilomalle, jos hän saa lomaa perjantaiksi. Se varmasti auttaisi ainakin.

2. Yksi mikä voisi kanssa auttaa on, että laitan huomisesta eteenpäin herätyskellon soittamaan puoli kuudelta. Puoli kuudelta siksi, että jos menen arkena ennen töitä urheilemaan niin kello soittaa tästä vielä tuntia aiemmin. Lomakellon siirtäminen arkikelloon tulee olemaan väsyttävää, onhan niillä kuitenkin reilut kolme tuntia eroa. Ja viimeiset kolme viikkoa olen herännyt puoli 8 ja yhdeksän välillä. Elimistö ja etenkin vatsa ei tykkää yhtään, kun kelloa mennään taas säätämään. Ehkä elimistö tottuu siihen pari viikon aikana.

3. Myös illalla nukkumaan menoa täytyisi aikaistaa parilla kolmella tunnilla, mutta onneksi mulle riittää 5-6 h yöunet niin nukkumaan menon kanssa ei sinänsä ole ongelmaa vaikka menisinkin iltaisin myöhään nukkumaan.

On arjessa ja sen rutiineissa hyvääkin.

1. Kun herään aikaisin, ehtii päivän aikana tehdä enemmän vaikka töissä käykin.

2. Arkena saan kulutettua energiani paremmin kuin lomalla, jolloin olen iltaisin väsyneempi.

3. Rakastan arkiaamujen rutiinejani vaikka aikaisin nousenkin. Aamukahvi, blogien lukeminen ja juoksulenkki tai kuntosali on vaan niin parasta.

4. Arkena työmatkapyöräily, jota kutsun ajatuspyöräilyksi on nykyisin aamuisen juoksulenkin tai kuntosalin ohella yksi henkirei'istäni. Silloin kuuntelen valikoituja kappaleita Spotifysta ja mietin asioita, se on minulle täysin muista ihmisistä riippumatonta aikaa. Työmatkapyöräilyä tulee päivittäin 19 kilometriä eli noin 60min. Työmatkalla on suuntaansa vain yhdet liikennevalot ja suurimman osan matkaa saa polkea luonnon helmassa tai metsäalueilla, siksi matkalla ehtii uppoutua omiin maailmoihinsa kun ei tarvitse kokoaika pysähdellä tai väistellä muita ihmisiä.

Oli miten oli! Vinkkejä otetaan vastaan, miten lievittää ja vähentää arkeen paluu ahdistusta. Nyt vielä tämä viikko lomaa, täällä Tampereella on puolipilviostä ja mittarissa pian parikymmentä. Aion olla täällä to-pe asti ja sit suunnata Helsinkiin. Äsken keitin viitisen litraa hernekeittoa ja pian lähden erittäin myöhäiselle aamulenkille. Eilisen vapaapäivän myötä virtaa on eilisenkin edestä ja on odotettavissa hyvä fiiliksinen lenkki. Mukavaa viikon alkua kaikille lomalaisille ja työläisille! ^^ 

Hmm... Yhteinen aika arkena

 Hmm... Yhteinen aika arkena

Elämä ja parisuhde on erilaista toisen tehdessä reissutyötä. Opiskeluaikana asuin Seinäjoella ja L Porissa. Pääsääntöisesti viikonloput olimme luonani Seinäjoella tai L:n vanhemmilla Parkanossa. Eikä aina nähty edes joka viikonloppu eikä välttämättä edes joka toinen viikonloppukaan. Tuntui että elin tuolloin kaksoiselämää, viikot yksin opiskelijaelämää ja viikonloput parisuhde-elämää. Tai ainakin näin sen koin. Tuolloin oletin ja luulin tämän viikonloppuvaimokkeen roolia olevan vain väliaikaista ja pakon (opiskelujen) sanelemaa, mutta.... Tänä päivänä, tässä ja nyt. Minä asun ja elän kotonamme Helsingissä ja L liikuskelee milloin missäkin Hämeenlinna-Riihimäki-Lahti-Raisio akselilla töissä. Yhteinen aika on siis edelleen kortilla ja yhteistä aikaa vietämme vain viikonloppuisin. Onneksi molemmilla on sentään arki- ja päivätyö, muutoin mikään tuskin toimisi. Jostakin se yhteinen aika on revittävä. Viikonloppuisin ollaan yhdessä perjantai alkuillasta maanantain varhaiseen aamuun, pääsääntöisesti. Viikonloput vietetään milloin missäkin, pääasiassa yhdessä kuitenkin.

Mutta entäs se yhteinen aika arkena? Yhteinen aika arkena on viestittelyä erilaisten messengerien ja videopuheluiden välityksellä, harvemmin soitellaan konkreettisia puheluita. Minä olen siihen jo tottunut (pitäisi olla tottunut, usein kuitenkin totean että tottuuko tähän koskaan!?) mutta välillä on niitä kausia kun harmittaa niin järkyttävästi että arki on tällaista.

Arkena erillään olemisen tuo mukanaan paljon ärsyttäviä asioita.
- Meillä ei ole oikeastaan tänäkään päivänä mitään kokemusta siitä millaista arki on kun molemmat käyvät kotoa käsin töissä.
- Minua ärsyttää nukkua yksin, vaikka nukunkin usein huonommin L:n ollessa vieressä. Olen vain niin tottunut nukkumaan yksin.
-Arkena auttavaa olkapäätä ei ole koskaan fyysisesti paikalla.
- Töiden jälkeen ei voi käpertyä toisen kainaloon.
- Joudun aina syömään ja laittaan ruokaa yksin.
- Siivous taitaa olla minun harteilla.
- Toisinaan on niin tappavan tylsää, vaikka viihdyn kyllä hyvin itseksenikin.
- Vaikeista asioista joutuu väistämättä puhumaan viestittelyn välityksellä. Se yhteinen aika mikä viikonloppuna vietetään, niin ei silloin jaksaisi jutella mistään hankalista tai ikävistä asioista. Sitä haluaa vaan keskittyä kaikkeen mukavaan yhteiseen tekemiseen.
- Oli kyse päivän tai kahden viikon erossa olosta, minä ikävöin aina. Suorastaan kokoajan, nytkin on ikävä. Ja useasti sen sanon ääneenkin.
- Sunnuntaina loppupäivästä on hiljaista ja ahdistavaa, koska tietää että pian toinen ei enää olekaan ihan niin lähellä. Molemmat useasti vain möllöttävät omissa maailmoissaan.
- Viikonloppuna huoneen nurkassa nököttää viikosta ja vuodesta toiseen se kirottu urheilukassi joka katoaa aina samalla kun mieskin. Urheilukassi on vahvasti yksin meidän kodin sisustuselementti.

Monta pikku nyanssia jotka yhdessä tekevät asiasta entistäkin ärsyttävämmän. Aina asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa ja niin on tässäkin asiassa. En kuitenkaan löydä montaa positiivista asiaa, mutta jos nyt yhden kerron. Se että saan nauttia omista aamurutiineistani ilman että joudun jakamaan vessaa, sohvaa tai suun vuotoa L:n kanssa. ^^

Te onnelliset, jotka olette puolisonne kanssa yhdessä arkena. Niin olkaa onnellisia siitä tilasta. Varmasti se toisen naama joskus ottaa aivoon, mutta ei varmasti yhtä paljon kun se että näkisi vain kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Hyvän yön suukko tai suukko raskaan työpäivän jälkeen arkena olisi luksusta edes kerran vuodessa.

Tittan sanoja lainatakseni: "Kuuntelen hengitystäsi, kun suljet silmäsi. Näin lähellä on liian kaukana, sitä en voi tajuta. Me emme oo niin kuin muut, siihen turvaudut. On vaan niin paljon helpompaa, kun on joku jota taluttaa."

Hilma

Rooman (+) & (-)

Rooman (+) & (-) 

Tässä omasta näkökulmastani kooste Rooman plussista ja miinuksista, joita itselleni jäi reissulta käteen! 

PLUSSAA 

+ Nähtävää riittää kaikille! 

+ Aurinko ja lämpö! 

+ Kaupungissa vallitsee rento fiilis, ei ulkonäköpaineita. 

+ Jäätelöt (sorbetit) ovat taivaallisia – Hinta ei ratkaise makua! 

+ Jos tarvitset kenkiä, matkusta Roomaan! - mutta varo ettei lähde käsistä! 

+ Valokuvausmahdollisuudet ovat rajattomat - Pikku katuja ja kujia riittää silmän kantamattomiin ihanine värisävyineen. 

+ Kävellen pääsee hyvin paikasta toiseen, metroa ei siis tarvitse käyttää! 

+ Rooman historia näkyy joka paikassa. 

+ Ruoka-aine allergikot on huomioitu useissa ravintoloissa. 

+ Suhteellisen edullinen hintataso! 

 MIINUSTA 

– Pieniä supermarketteja on todella harvassa! 

– Ei rantaa lähellä - Mereen olisi ollut kiva päästä pulahtamaan. 

– Päivisin jopa hieman tuskaisen kuuma! 

– Hieman ristiriitaiset asiakaspalvelutilanteet - Toisinaan hyvää ja toisinaan töykeää palvelua. 

 – Roskaisuus keskustan ulkopuolella ja keskustaasa vähän roskiksia. 

– Agressiiviset kaupustelijat - Osta selfiekeppi! 

– Turistien paljous ja ihmistungokset nähtävyyksien liepeillä. 

 Yhteenveto: Rooma oli aivan ihanan kaupunki, hyvä tunnelma ja paljon tekemistä. Kevät olisi kuitenkin varmasti otollisin aika matkustaa sekä säiden että turistiruuhkien takia! :)

Cappello, borsa e scarpe - kolme hyvää ostosta

Cappello, borsa e scarpe - kolme hyvää ostosta

Rooma oli paljon muutakin kuin kauniita katuja ja upeita vanhoja nähtävyyksiä. Ostoksia tein vähän, harkitusti. Tässä Rooman kolme parhainta ostosta sekalaisessa järjestyksessä:

Ruskea nahkalaukku - Laukku aitoa pehmeää nahkaa. Laukussa on säädettävä hihna ja kolme vetoketjullista taskua, kaksi sisällä ja yksi laukun takana. Laukku on vuorattu sisältä kultaisella kankaalla, joten tavarat löytyy helpommin. Aito italialainen nahkalaukku Vittoria Venetalta.

Valkoinen hattu - Nyt voin heittää hyvästit huonoille hiuspäiville ja toivottaa aurinkoiset kesäpäivät tervetulleiksi. Pitkän ja jopa hieman turhauttavankin etsinnän jälkeen löysin vihdoin täydellisen hatun itselleni. Tulikohan musta nyt hattu-täti kerta heitolla?

Mustat tikatut nahkasandaletit - Siistit, äärettömän istuvat ja yksinkertaiset nahkaiset sandaletit arkeen ja juhlaan Zarasta. Sopii käytettäväksi sekä urheilu että juhlavampienkin vaatteiden kanssa. Saa nähdä eksyykö nämä jopa tulevana viikonloppuna jalkaan.

Muut Rooman ostokset:
  Nike: kännykkäkotelo lenkille ja salille
Zara: valkoinen toppi
Muji: hammasharjateline, muistilappupaperia ja mandariini tuoksukynttilä.
Victoria’s Secret: alushousuja ja vartalovoide
Zara home: saippuateline

Hilma

Mitä tehdä huonolla ilmalla?

Mitä tehdä huonolla säällä?

ooo vesisateella enkille: se on hurjan siistiä koska juoksu kulkee tavallista paremmin, ei tule kuuma ja ilma on erityisen happirikasta
ooo juoda paljon teetä tai kahvia

ooo siivota koti kiiltäväksi: Testattu!, imurointi ja pintojen pyyhintä koko kotiin teki ihmeitä. Peileistäkin näkee itsensä huomattavasti terävämmin. Taustalle vaan hyvää musiikkia soimaan (imuroinnin aikana suosittelen kuulokkeiden käyttöä) ja yhtään ei haittaa siivota kuin jos sen joutuisi aurinkoisena päivänä tekemään.
ooo kuunnella radiota
ooo tehdä rästiin ja kesken jääneitä projekteja valmiiksi

ooo katsella leffoja: Viaplay on ollut paljon käytössä, kun on ollut kurjaa keliä. 

ooo selailla vanhoja valokuvia
ooo kuluttaa aikaa Momondon ja muiden matkahakukoneiden parissa ja suunnitella seuraavaa reissua
ooo tehdä käsitöitä

ooo kirjoittaa päiväkirjaa

ooo käydä shoppailemassa

ooo tehdä uusia soittolistoja Spotifyihin tai päivittää nykyisiä listoja. 

ooo chillailla ystävän kanssa tekemättä oikeastaan juuri mitään ihmeellistä. 

 ooo käydä kuntosalilla
ooo askarrella kortteja
ooo sisustaaa kotia ja vaihdella tavaroiden järjestystä
ooo ja mitä kaikkea muuta ikinä keksitkään!?

Tänään teen yllättävnkin montaa edellä mainituista jutuista, kuten kuudetta sek neljää- ja viittätoista kohtaa. ^^

Energistä tiistaita kaikille!

Estate a Roma

Estate a Roma

Lähtökuopissa aamu seiskalta..

kuin vankilassa...


Auringonlaskun aikaan Colosseumilla...

Meidän Rooftop...

Sillat kuin elokuvissa...


Nähtävyyksiä toistensa perään...

Pientä porrastreeniä aamupäivllä...
 
Mihin juokset?

Taivasrakkaus...

 
Homemade sandwich, please!...


Nämä talot ^^...

 +35 astetta..

Espanjalaisia portaita, muistaakseni 158 kappaletta..

 
Kartanlukijani, vaikkei karttaa paljon tarvinnutkaan <3...

Molemmilla hyvä kenkävalinnat, oikeastikin ^^...

Sininen taivas ja aurinko...



 Mites se kuitti?
 
Colosseumi ja taidemaalarit...

Vatikaanin kupeessa...
Korkeita paikkoja!


 The turisti!...


 
Vielä kerran Colosseum ja me ^^

Lisää varpaita...

<3

EKa, mutta ei vika! ^^...

Talorakkaus, se vain kasvoi kasvamistaan...

 

Kylmää kyytiä...

Hieman hikisen kotimatkan jälkeen... Koska uusiksi?