12. helmikuuta 2016

Kuka hakkasi minut?

Kuka hakkasi minut?

Viime perjantai-iltana hiipinyt kummallinen olo keräsi puhtia itseensä viikonlopun aikana ja puhkesi sitten tietysti sunnuntai-maanantai välisenä yönä. Maanantaina oli ihan hirveä päänsärky, lihaksissa olo kuin olisi hakattu, kuumetta 37-39.5 astetta, nenää täytyi niistää alle kymmenen minuutin välein ja kuiva yskä pisti kurkun koville. Maanantai ja tiistai meni maatessa, koomatessa. Tiistaina otetussa näytteessä todettiin influenssa. Keskiviikkona olo inasen parempi, mutta aloin hyppiä jo seinille ja koko päivä huipentui illalla nousseeseen reilun 38 asteen kuumeeseen. Eilen aamulla en uskaltanut avata edes silmiäni, en olisi jaksanut enää yhtään päivää sairastaa. Herättyäni oli pientä jomotusta päässä ja nenä vuosi, mutta olo koheni aamupäivän aikana. Uskalsin ilmoittaa jopa töihin, että minut voi laskea miehtykseen huomenna, luojan kiitos! ^^. Eilen iltapäiväksi varasin vielä nenä-kurkku-korvalääkärille ajan ja katsottiin ettei keuhkoista kuulu krohinaa ja että miltä poskiontelot näyttävät. Vain positiivista tiedotettavaa, kaikki hyvin! Eilisen illan otin rennosti ja kävin pienellä kävelylenkillä keskuspuistossa, teki aika terää! 

Mutta tänä aamuna kahvi maistuu joltain ensimmäistä kertaa viiteen päivään, päätä ei särje yhtään ja lihaksisto tuntuu siltä että sitä ei ole hakattu pesäpallomailalla. Eikä tarvinnut enää herätä yöllä kymmentä kertaa niistämään, eikä luultavasti tarvitse päivisin vaihtaa kolmeen kertaan paitaa tuskahien takia. Äsken tulin pieneltä happihyppelyltä tuolta räntäsateesta. Kyllä huomaa levon tehneen hyvää, mutta huh huh että otti koville treenata. Onneksi tästä on matka vain ylöspäin. 

Nyt jääkaapista jämäaamiainen kasaan, itsensä laittaminen ihmisen näköiseksi, loput viikonloppuna tarvittavat tavarat reppuun ja kiireellä töihin. Töiden jälkeen pitkästä aikaa Tampereelle. 

Mukavaa viikonloppua ja koittakaa pysyä terveenä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti