Haikeaa, mutta...

Haikeaa, mutta...

Yksi elämäni matkoista on takana. Fysioterapeutti AMK, check ^^. Sitä myöden elämäni Seinäjoella onkin sitten ns. pulkassa. Ensimmäisenä syksynä 2010 matkustin lähes joka viikonloppu Tampereelle, koska en kokenut Seinäjokea kodikseni. Keväällä 2011 viihdyinkin jo paremmin. Kävin sinä kesänä ensimmäisillä festareillakin, Provinssi 2011 oli uskomaton ja ikimuistoinen. Silloin tapasin Laurin ensimmäisen kerran. Toisen vuoden syksynä olin paljolti Seinäjoella, kävin ehkä kerran kuukaudessa Tampereella, tunsin kotiutuneeni Seinäjoelle. 

Joulu-tammikuussa 2011-2012 tapahtui se, mitä olin jo kauan odottanut. Totesin, että rinnallani on ihminen jonka kanssa voin kuvitella eläväni elämäni loppuun asti. Siitä hetkestä eteenpäin olenkin sitten ollut milloin missäklin, harrastanut siis suomeksi sanottuna junalla matkustamista Seinäjoki-Parkano-Tampere välillä. VR:lle olen antanut puolet omaisuudestani vähintään, laskujeni mukaan kaiketi näiden kolmen ja vuoden vuoden kuluessa nelinumeroisen summan, hyi! 

Nyt joulukuussa 2013...

 katson tästä ikkunasta ulos viimeisen Seinäjoella nukutun yön jälkeen ja kyllä kieltämättä vähän tuli haikea fiilis, "mun koti ei oo täällä". 

Tämä syksy on ollut äärimmäisen rankka ja nyt kyllä huomaa mitä se on saanut aikaan. Mutta nyt on elämä pahvilaatikossa ja joulukuun lopussa ne katoavat Tampereelle, eivätkä enää palaa. 

Minä kiitän ihan näin julkisestikin vielä KGF18-ryhmän poppoota ja tietysti muita ihmisiä joihinka Seinäjoella asuessani sain tutustua. Muutamaa henkilöä jään erityisesti kaipaamaan, mutta he varmasti sen sisimmässään tietävätkin. Tästä edes minut tavoittaa Tampereelta,

kiitos ja hei hei! ^^

Onko olemassa pukeutumisetiikkaa?

Onko olemassa pukeutumisetiikkaa?

Tänään on kyllä ollut aivan mahtava päivä ^^ Ehkä siitä teki mahtavan se, että oli fysioterapeuttiopintojen viimeinen seminaariesitys ja tentti. Huomenna on enää kuunneltavana muutama seminaari ja joku Tehyn info. Sitten kaikki onkin taputeltu! Jipii!!! Olen tällä hetkellä siis yhtä hymyä.

Inspiroiduin lukiessani eilen illalla yhtä blogia, jossa oli kirjoitettu pukeutumisesta. joten ajattelin kirjoittaa omasta ”pukeutumisetiikastani”

Tein pienoisen havainnon aamulla katsoessani itseäni koululla peilistä. Olen lähes jokaisena päivänä viimeisen viikon aikana käyttänyt noita kuvassakin olevia mustia haaremihousuja. Ne on tämän hetken suosikin, koska ne on vaan niin mukavat päällä. Mukavuus ennen kaikkea! En voi sietää enkä ole oikeastaan ikinä sietänyt kireitä ihonmyötäisiä vaatteita. Moniko teistäkin jotka tätä lukee ovat nähneet päälläni joskus jotakin aivan ihonmyötäistä, ei varmastikaan moni. Vai olenko väärässä?

Olen löytänyt oman pukeutumistyylini oikeastaan vasta muutaman viime vuoden aikana. Varmasti osittain Laurin ansiosta, koska ennen Lauria kuljin pääosin collegehousuissa ja hupparissa. Lauri kun pukeutuu aina niin tyylikkäästi ja siististi että kyllä minunkin täytyi vähän petrata. Mutta edelleenkään en osaa käyttää farkkuja, viimeksi olen tainnut käyttää viime syksynä. Käytän aika paljon perusmustia legginssejä yhdistettynä tunikoihin, neuleisiin ja mekkoihin.

Vaatteiden täytyy olla jollakin tapaa persoonallisia, en käytä massamuotiin kuuluvia vaatteita tai jos käytän niin ne ovat vain osana asukokonaisuutta. Pukeudun väljiin vaatteisiin ja rennot vaatteet ovatkin pukeutumiseni a ja o. Minulla ei ole erityisemmin mitään lempiväriä, tykkään nykyään paljon kuviollisista ja värikkäistä vaatteista ja useasti päivän asusta löytyykin vähintään yksi väripilkku, yleensä joko kengät, huivi tai laukku. Joskus satunnaisesti hulluttelen oikein kunnolla väreillä ja saatankin näyttää kävelevältä sateenkaarelta jonkun mielestä.

Ostaan vaatteita nykyään aika paljon kirpputoreilta. Sieltä tekee välillä yllättäviäkin löytöjä. Jos nyt menisin vaatekaapilleni katsomaan kymmenen yleisintä vaatemerkkiä joita käytän, ne ovat satunnaisessa järjestyksessä:

Monki,

Marimekko,

Selected,

Hilfiger,

Peak Performance,

Maison Scoth,

H&M,

Lindex,

Gina Tricot ja

Pull & Bear.

Juuri yksi päivä taas mietin, että koskakohan olen viimeksi ostanut jotakin normaalihintaista vaatetta. Taitaa olla syyskuussa ostamani Monkin kuviollinen neule.

Käytetyin kenkämerkki on Converce, peräti kuudet erilaiset ja toinen ehdoton suosikki on Bianco Footwearin nahkakengät. Laukut ja asusteet hankin pääsäännöllisesti Marimekosta, mutta myös Gina Tricotista, H&M:ltä ja Stockmannilta löytyy lempituotteita.

Joskus teini-iässä saatoin käydä lähes joka viikko ostamassa jotakin uutta vaatetta kaupasta (yleensä H&M:ltä) mutta nyt ”vanhempana ja viisaampana” (pyh), ostan vaatteita harvemmin ja panostan enemmän laatuun. Vältän kaikkien tekokuituvaatteiden ostamista ja vaatteeni ovatkin pääasiallisesti puuvillaa. Toki nykyisin on vähän enemmän rahaa käytettävissä kuin teininä, joten sekin osaltaan varmasti vaikuttaa asiaan.

Tammikuussa kun muut pitävät tipatonta niin minä pidän ”En osta mitään vaatteita, asusteita, laukkuja ja kenkiä kuukauden”

335. päivä

335. päivä

Hyvää huomenta!

Se olisi sitten 1. joulukuuta ja adventtisunnuntai. Innostuin eilen illalla (minä ihmettelen kyllä suuresti) kaivamaan kaikki tavarat ulos kaapeista ja levittämään ne asunnon lattialle. On nimittäin edessä muutto Tampereelle ja loput tavarat täytyisi pakata pahvilaatikoihin. Onnekseni tavaraa ei ole niin paljon kuin aluksi luulin, koska olen saanut aika hyvin myytyä turhia tavaroita pois Facebookin ostetaan/ myydään/ vaihdetaan/ annetaan -sivustoilla. Joskus taisin mainita että yli 350€ edestä olen saanut myytyä siellä tavaroita. Nyt toki hinta on jo rutkasti yli 400€. Vielä on kuitenkin myymättä takkeja, mattoja, vesijuoksuvyötä, kahvinkeitintä, leivänpaahdinta sun muuta pientä tilpehööriä. Että jos olet kahvinkeitintä tai leivänpaahdinta vailla niin kysele!

Mutta itse tähän päivään. Tarkoituksena lukea tiistain työelämätietouden tenttiin, aivan shaibaa oikeasti, koska koulu loppuu keskiviikkona ja vielä seminaari ja tentti pitäny törkätä viimeisille päiville. Mutta ei auta. Menen tänään myös joululahjaostoksille ja voisihan sitä käydä kirpputorillakin pyörähtämässä. Lisäksi pakkaan noi lattialla ja pöydillä olevat muuttotavarat laatikoihin. 

Onko jollakin vinkkejä, miten selvitä muutosta ilman hermoromahdusta?